Groningen

Briefly in English at the end!

Groningen sijaitsee Alankomaiden pohjoisosassa, Pohjanmeren rannalla, alueen ainoana isompana kaupunkina. Lähiseudut ovat maatalouspitäjiä. Kaksituntinen junamatka kaupunkiin vei lähinnä vihreiden peltojen halki, mutta matkalla kelpasi hyvin kirjoitella blogia. Kokeet olivat vierailuajankohtana ohi, joten velvollisuusluettavaa ei onneksi ollut!

Syy matkustaa Groningeniin huhtikuun alussa oli taas yksi jälleennäkeminen: ranskalainen vaihtarikaveri Agathe Uuden-Seelannin ajoilta. Ranskatar oli ihastunut kaupunkiin hänen isosiskonsa opiskellessa siellä ja päättänyt itsekin tekemään koko kanditutkintonsa siellä. Groningen yllätti koollaan - olin kuvitellut sen olevan paljon pienempi. Keskusta oli viihtyisä, ja sen keskiössä oli yliopisto. Yliopiston lähistöllä oli monia edullisia kahviloita vastaamassa opiskelijoiden loppumattomaan kahvitarpeesiin. Lyhyen nähtävyyskierroksen aluksi kiipesimme Martini Toweriin katsomaan näkymiä yli tuulisen kaupungin. Kapeissa kiviportaissa hirvitti välillä, onneksi en kärsi ainakaan liiallisesti klaustrofobiasta. Vastaantulijoiden kohdalla piti pysähtyä ja liimautua seinään, jotta pystyimme ohittamaan toisemme.

Näkymät Martini Towerista "muutaman" portaan jälkeen.
The views from Martini Tower after "a few" steps up.

Vasemmassa laidassa Grote Marktilla sijaitseva kaupungintalo.
The city hall is located on the left, on Grote Markt.

Lounasleivät suositussa opiskelijakahvilassa nimeltä Masmas. Kanta-asiakkaat saivat pitää hyllyssä omia mukeja.
Lunch sandwiches in a popular student café called Masmas. The loyal customers got to keep their own mugs on the shelf.

Olin myös googlaillut tornin ohella Groningenista löytyvän Prinsentuinin eli Prinssipuutarhan. Puutarha oli todellinen salainen puutarha: kaupungissa jo pari vuotta asunut Agathe ei edes ollut siitä tietoinen! Puutarhan sivussa sijaitsi tunnelmallinen teehuone, keskellä kohosi antiikkinen kartanohotelli. Puutarhassa oli rauhallinen tunnelma, ja kuvittelimme köynnösten ja kukkien loistoa kesäaikaan.

Prinsentuinin kartanohotelli Prinsenhof.
The manor hotel of Prinsentuin, called Prinsenhof.

Puistossa oli kevään tuntua ja tuoksu. Nyt toukokuussa on jo huomattavasti vehreämpää.
The park felt and smelled of spring. Now that we are already in May, it is a lot greener too.

Majesteettisia puistokäytäviä. Kaaren voi kuvitella lehtivän kauniisti kesällä.
Majestetic park corridors. The arc must be beautifully covered in leaves in summer.

Kävelimme myös suuren puiston, Noorderplatsoenin, halki, jossa ihmiset lenkkeilivät ja viettivät aikaa.
We walked also through a big park called Noorderplantsoen, where people were jogging and spending time.
Kun Agathen piti mennä vielä päivän viimeisen workshopin pariin, lähdin itsekseni kiertelemään keskustaa ja sen kauppoja. Tein yöpöytälamppu-löydön, jota kaikki ovat jälkikäteen ihastelleet. Olisi pitänyt napata matkaan vähintään pari, sillä lamppu maksoi 3,5€, vaikkei olekaan kovin kirkas esimerkiksi lukulampuksi.

Illalla menimme syömään pannukakkulaivaan. Pannukakku tai lettu on jostakin syystä hyvin hollantilainen ruoka. Samanlaista ihmetystä koen joka kerta omenakakkua syödessäni. Söimme suolaiset pannukakut, jotka muistuttivat pitsaa ja maistuivat kuitenkin letulta. Maha tuli totisesti täyteen. Suuntasimme laivasta Agathen ystävän luo ja pistäydyimme myös kaupungin yöelämässä: se yllätti runsaudellaan verrattuna Leideniin ja sen pieniin pubeihin.

Pannukakkulaiva!
Pancake ship!

Vegepannukakkussani oli söpö Hollannin lippu. En jaksanut syödä ihan kaikkea.
My veggie pancake had a Dutch flag. I couldn't finish all of it.
Seuraavana aamuna Agathella oli jo heti aamusta kokous. Kävimme kuitenkin yliopistolla edullisella opiskelija-aamupalalla ennen kuin erkanimme ja sovimme että koko porukan vaihtaritapaamisia täytyisi myös koittaa järkätä. Olin päättänyt viettää vielä hetken kaupungissa itsekseni, mutta jouduin pidentämään aikeitani, sillä junayhtiön nettisivuilta kävi ilmi, ettei Groningenistä päässyt pois junalla ainakaan pariin tuntiin.

Yliopistoaamupala Groningenin tyyliin: hinta 2,25 €. Leideniin myös, kiitos! Hedelmiä ja vihanneksia tosin lisää..
University breakfast Groningen style: price 2,25€. We should have this in Leiden, too! Except more fruits and veggies.

Jälleennäkemisen riemua ennen erkanemista omille teille aivan kuin viisi vuotta aiemmin.
The joy of reunion before departing to our own ways - exactly as five years earlier.

Kiertelin hieman lisää kauppoja ja kaupungin katuja, päätyen lopulta aseman kupeessa sijaitsevaan erikoiseen rakennukseen, Groninger Museumiin. Museokortin omistajana jouduin maksamaan pienen lisämaksun, 5 €. Museossa oli kuvanveistäjä Rodinin sekä nykytaiteilija Maarten Baasin näyttely. Jälkimmäinen oli mielenkiintoisempi ja antoi enemmän ajattelemisen aihetta, vaikka veistokset olivatkin taitavasti tehtyjä.

1800-luvun kuuluisa kuvanveistäjä Rodin oli edelläkävijä modernissa veistossa.
The famous sculptor of 1800's, Rodin, was a forerunner in modern sculpting.

Hollantilainen nykytaiteilija Maarten Baas leikki piilosta.
The Dutch modern artist Maarten Baas was playin hide and seek.

Absurdi huone täynnä show'ta ja sirkusta. Baas is in town.
Absurd room full of show and circus. Baas is in town.
Onneksi raidevika oli saatu korjattua alkuiltapäivään mennessä, ja nappasin mukaan kahvin ja rahkan junaan. Kotimatka taittui upouudessa Intercity-junassa jälleen blogikirjoittelun parissa. Lyhyt kaupunkimatka uuteen kohteeseen toi mukavan piristysruiskeen arkeen!

Tämän viikonlopun aikana olemme suunnitelleet Eliaksen kanssa kokeiden jälkeistä kesämatkaa, jonka aikana käymme Kroatian Splitissä, Roomassa ja Nizzassa!

Lotta

// BRIEFLY IN ENGLISH: The only bigger city in the north, Groningen, is located near the North Sea. I travelled to the city in early April to have another exchange reunion: this time with French Agathe, who studies her degree there. We did some sightseeing such as Martini Tower, Prinsentuin and Noorderplantsoen. We enjoyed lunch in a local café Masmas that was popular among the city's many students and had dinner in a Pancake ship. The next day my trains home were cancelled for a few hours so I spent the extra time after University breakfast wandering through shops and visiting Groninger Museum, a weird-looking building located right next to the train station. The 2-hour journeys there and back were ideal for blog writing - on the way back we were treated with a brand new Intercity train that provided a comfortable travelling experience. During this weekend Elias and I have been planning our summer trip after the exams. The trip will take us to Split, Croatia, Rome and Nice!

Noordwijk Beach & Bike trip on the countryside

Briefly in English at the end!

En koskaan ajatellut Alankomaiden olevan rantakohde. Toisaalta maan länsiosa on pelkkää rannikkoa, ja Leidenin lähimmät rannat Noordwijk ja Katwijk ovat vain noin 10 km päässä. Eivät siis ollenkaan kaukana.

Saimme nauttia ensimmäisistä helteistä heti ensimmäisen jakson koeviikon jälkeen. Huhtikuun alussa eräänä sunnuntaina lämpötila kohosi yli 20 asteeseen, joten rannalle sitä oli lähdettävä! Rantakaveriksi sain Suomesta vierailulla olleen Suvin, ja myöhemmin seuraamme liittyi muutamia vaihtarikavereitani.

Kun lähdimme kotoa shortsit ja topit päällä, kaduilla tuli vastaan sekä samanlaisessa asussa että päinvastaisessa asussa eli toppatakit ja mustat farkut päällä olevia ihmisiä. Kevätlämpötilat tuntuvat aina jakavan porukkaa. Kylmä meillä ei kuitenkaan ollut. Otimme bussin Leidenin rautatieasemalta, josta Noordwijkin rannalle kulkee kaksi bussilinjaa. Matka kesti hieman pidempään kuin piti, sillä ilmeisesti muutama yksityisautoilija oli myös päättänyt lähteä rannalle nauttimaan ihanasta säästä. Vihdoin pääsimme kuitenkin perille noin 40 minuuttia myöhemmin.

Melkein rannalla... Almost on the beach...

Noordwijkin ranta oli suosittu kohde lämpinä lauantaina.
The Noordwijk Beach was a popular destination on a sunny Saturday.
Olimme aivan lumoutuneita heikkadyyneistä, auringon lämmöstä ja meren aaltojen pauhusta. Oli virkistävää upottaa varpaat kylmään meriveteen ja katsella rantaan huuhtoutuneita simpukoita. Uusi jakso ei vielä ollut alkanut, joten auringon alla maatessa ei edes tarvinnut potea huonoa omatuntoa. Makoilimme rannalla yhteensä noin kuusi tuntia. Välillä kävimme "lomakylän" kävelykadulla hakemassa lounasta ja jäätelöä, palataksemme kuitenkin takaisin auringonpalvontaan.

Tuntui kesältä, kun otti kengät pois ja käveli rantavedessä.
It felt like summer after taking off the shoes and walking in the shallow water.
Kun vaihtarikaverit saapuivat, pidimme lyhyen piknikin ennen suuntaamistamme Branding Beach Clubille. Istuimme hiekalla sijaitsevaan pöytäryhmään ja tilasimme roséeviiniä, jota siemaillessa nautimme auringonlaskusta. Ihana päivä sai ihanan päätöksen! Tuntui kesältä. Toivottavasti vastaavanlaisia päiviä ja iltoja ehtii vielä tulla monta lisää! Pitkään olemme nyt nauttineet noin kymmenestä asteesta, tuulesta ja ajoittaisista vesikuuroista, vaikka aurinko ja lämpimät säät ovat alkaneet kurkistella taas enemmän kulman takaa.

Auringon laskua katsellessa tunsi olevansa jossakin paljon etelämmässä.
Watching the sunset felt like being somewhere even more south.

Suosikkipaikka Noordwijkin rannalla: Branding Beach Club.
The favourite spot on the Nordwijk Beach: Branding Beach Club.
Toisen kerran rannalle suuntasin pyöräretken yhteydessä nyt toukokuun alussa. Toinen Suomi-vierailija Aino istui vuokrapyörän satulaan ja poljimme pilvisenä sunnuntai-päivänä lähes 40 kilometriä pitkin Leidenin lähiseutuja! Henkilökohtaisessa OV-matkakortissani on pyöränvuokrausominaisuus, jolla kaupunkipyörän sai vuokrattua hintaan 3,85€/vrk. Pyöräretken perimmäisenä tarkoituksena oli löytää vielä kukkivia tulppaanipeltoja, ennen kuin viimeisetkin kukat on kerätty tai ne ovat nuupahtaneet. Leidenin pohjoispuolella sijaitsee nimittäin Hollannin parhaat kukkienkasvatusalueet, joista varsinkin Lisse on erityisen kuuluisa. Siellä sijaitsee myös kukkapuutarha Keukenhof, jossa kävin vierailulla aiemmin keväällä.

Pyörätiellä patsasteli yhtäkkiä kukkoja.
Suddenly there were cocks walking on the bike lane!

Alpakat laiduntamassa.
Alpacas pasturing.

Löysimme vielä nättejä peltoja, vaikka suurin osa oli jo kukkinut.
We still managed to find some pretty fields, even though most had bloomed already.

Lumoavan punainen tulppaanipelto lähellä Noordwijkia.
Enchanting red tulip field near Noordiwjk.

Näistä ei vain saa tarpeekseen.
Just can't get enough of these.
Pyöräretkemme suuntautui Sassenheimiin, Nordwijkerhoutiin ja lopulta Nordwijk Beachille ja samaiselle viihtyisälle rantaklubille Brandin Beach Club, jossa nautimme kylmettyneinä vastatuulesta ihanat lämpimät kahvit ja omenakakkua. Onnistuimme siis onneksi matkallamme löytämään kukkivia peltoja, joita ei kovin montaa ollutkaan enää jäljellä! Oli myös kiva nähdä enemmän maaseutua ja pienempiä kyliä Leidenin lähistöllä. Pyörätiet ovat täällä kyllä ehdottoman kunnossa: lähes kaikkialla oli aina oma pyöräkaista, jolla ajaa. Onneksi Hollanti on tasainen maa, joten pitkä pyörämatka ei loppujen lopuksi tuntunut ollenkaan raskaalta. Täytyy myös todeta maaseutua niin junan kuin pyörän kyydistä tarkasteltuaan, että hukkamaata täällä on hyvin vähän: melkein kaikki lääni on käytetty joko asumiseen tai viljelyyn. Metsiä tosin kaipaisi tännekin...

Branding Beach Club on piilossa dyynien takana, aivan rannalla.
The Branding Beach club is hidden behind the dunes, right on the beach.

Harmaa ja tuulinen päivä ei haitannut, sillä ravintolan kotoisa lounge tuntui kuin omalta olohuoneelta pitkän pyöräretken jälkeen.
The grey and windy day did not matter as the cosy lounge felt like our own livingroom after the long bike ride.

Lämmintä kahvia ja perinteistä omenakakkua ahkerille pyöräilijlöille.
Warm coffee and traditional apple cake for the hard-working bikers!

Terassi oli hiljaisempi kuin edellisellä kerralla, vaikka sisällä riitti porukkaa.
The terrace was emptier than last time, even though the inside was nearly full.
Kovin paljoa ei ole aikaa täällä enää jäljellä!

Lotta

// BRIEFLY IN ENGLISH: Leiden is not located far from the Noorwijk and Katwijk beaches, only approximately 10 km. I have visited Noordwijk Beach now twice: first when we enjoyed some summer weather at the beginning of April and second time when taking almost a 40 km bike trip around the countryside on the hunt for the last blooming tulip fields. I never thought of the Netherlands as a beach country, but I was terribly wrong. The Noordwijk has definitely blown my mind and there is an absolutely lovely Branding Beach Club, where to enjoy either wine while watching sunset on the beach or to hang out in their lounge with a cup of warm coffee and appeltaart after a day full of biking. So far we haven't been enjoying that much of the summer weather anymore, but now the weather forecast seems a bit more promising. Not much time left here after all.