Universiteit Leiden

Briefly in English at the end!

Leidenin yliopisto on perustettu vuonna 1575 ja se on siten Alankomaiden vanhin yliopisto. Opiskelijoita on 26 900 ja tiedekuntia seitsemän. Yliopiston nettisivut kertovat myös, että naisprofessoreja on 23,5 %. Leidenin yliopistossa on opiskellut muun muassa Hollannin nykyinen kuningas Willem-Alexander ja useat muut kuninkaalliset, taidemaalari Rembrandt van Rijn, filosofi Réne Descartes sekä useat entiset maan huippupoliitikot ja akateemikot. Lisäksi vieraileva tähti Albert Einstein löytyy yliopiston vaikuttajista.

Maan vanhimman yliopiston yhteydessä on myös maan vanhin kasvitieteellinen puutarha Hortus Botanicus, jonne on ilmainen pääsy yliopiston opiskelijoilta, muualta tulevilta opiskelijoilta pääsymaksu on myös vain 2 €. Itse en ole vielä ehtinyt porteista sisään, mutta keväämmällä aion ehdottomasti mennä sinne vierailulle! Silloin on myös varmasti enemmän kasvien ja kukkien loistetta ja monimuotoisuutta tarjolla kuin nyt talvella.

Hortus Botanicuksen sisäänkäynnillä oli helmikuussa kauniita talvikukka-asetelmia.
There were beautiful winter flower arrangements by the entrance of the botanical gardens, Hortus Botanicus.

Leiden on melko vahvasti opiskelijakaupunki. Asukkaita kaupungissa on lähes 123 000, joista nopeasti laskettuna jopa neljäsosa on opiskelijoita! Tosin osa opiskelijoista asuu esimerkiksi Haagissa, sillä Leidenin asuntotilanne on paikoin huono. Kaupungilla näkee päivisin runsaasti nuoria aikuisia pyöräilemässä luennolle tai kampukselta toiselle. Kaupungissa on myös arki-iltaisin vireä pubikulttuuri, jota opiskelijat varmasti osaltaan ylläpitävät.

Yliopisto on Helsingin yliopiston tavoin fyysisesti levittäytynyt hieman ympäri kaupungin keskustaa: yhtä jättimäistä kampusta ei siis ole. Humanistinen tiedekunta sijaitsee lukuisten hallintorakennusten kanssa arvokkaan ja rauhallisen Rapenburg-kadun läheisyydessä. Kauempana saman kanaalin varrella on myös Oikeustieteellinen tiedekunta. Yliopiston pääkirjasto sijaitsee Humanistisen tiedekunnan takana. Kirjastoon pääsee sisään yliopiston opiskelijakortilla eli LU-kortilla, johon voi myös ladata tulostussaldoa. Kirjaston valikoimat vaikuttavat hyviltä, mutta harmikseni kurssikirjoja ei sieltä löydy kuin aina ehkä yksi nide – oletuksena täällä on siis, että kurssikirjat hankitaan jotakin muuta kautta. Onneksi esimerkiksi yhdellä kursseistani materiaalina on vain artikkeleja, jotka ovat helposti saatavilla netistä!

Oma Sosiaali- ja käyttäytymistieteellinen tiedekunta sijaitsee toisella puolen rautatieasemaa kuin keskusta, lähellä Lääketieteellistä tiedekuntaa, joka on sairaalan (Leidsch Universitair Medisch Centrum, LUMC) yhteydessä. Samalla suunnalla on myös Luonnontieteellinen tiedekunta ja Arkeologia. Leidenin yliopistolla on uusi kampus Haagissa, jota hallitsee Hallintotieteiden ja kansainvälisten suhteiden tiedekunta.

Leidenin yliopiston kurssikatalogi on nimeltään e-Prospectus. Kursseinani kevään aikana ovat neljä viiden opintopisteen psykologian kurssia:

• Sexology
• Culture & Diversity at Work
• Cross-Cultural Psychology of Health and Illness
• Psychology of Advertising

Liitän kyseiset kurssit osaksi toista 25 opintopisteen sivuainettani eli vapaavalintaisia psykologian opintoja. Nämä kurssit ovat enää viimeisiä kandidaatin tutkinnon kursseja, joten on mielenkiintoista päästä syventymään erilaisiin rajattuihin teemoihin! Alkukevään eli ensimmäisen ”blockin” opiskelen kahta ensimmäistä kurssia, ja loppukevään kahta viimeistä. Nämä kaikki kurssit koostuvat luennoista, luettavasta materiaalista ja tentistä, eli opiskelu on hyvin samanlaista kuin mihin olen Suomessa tottunut. Luentoja on kullakin kurssilla vain kerran viikossa eli läpi kevään itselläni on luentoja vain kaksi viikossa, mutta itsenäistä luettavaa toki riittää. Joillakin muilla kursseilla on luentojen lisäksi työryhmiä, joista olen kavereilta kuullut sekä hyvää että kauhutarinoita. Työryhmiin tulee valmistautua, ja siellä käydään pienryhmässä esimerkiksi keskustelua tietystä aiheesta. Haastavaa mutta varmasti palkitsevaa oppimista!

Tenteissä on luvassa melko paljon monivalintoja ja muutamia avoimia kysymyksiä. Onneksi ainakin molemmilla alkukevään kursseillani professorit tekevät kurssin puolen välin harjoituskokeen paikalliseen Moodleen eli Blackboardiin, jossa voi itsenäisesti harjoitella tulevaa koetyyppiä. Ja ensimmäisen blockin puoliväli on jo nyt, ääk! Olen kuullut tenttiarvostelun olevan tiukka: läpi kuulemma yleensä pääsee, mutta korkeita arvosanoja on vaikea saada. Tämä tuntuu tietysti hassulta: miksei käyttäisi koko arvosteluskaalaa, jos sellainen on olemassa. Uusintakokeita on kesä- ja heinäkuussa.

Yliopistolla on oma urheilukeskuksensa, Universitair Sportcentrum, jonne hankin puolen vuoden jäsenyyden opiskelijahintaan 103 €. Jäsenyydellä saa käydä rajattomasti ryhmäliikuntatunneilla ja salilla. Lisäksi jäsenille on tarjolla monia liikunta- ja hyvinvointikursseja edulliseen hintaan. Jäsenyyden lisäksi maksan vain 15 € maaliskuussa toteutettavasta supermielenkiintoisesta Mindfulness-kurssista, jollaiselle olen halunnut mennä jo pitkään.

Kampusten yhteydessä on edullisia kahviloita ja ruokaloita. Lounaat tosin keskittyvät lähinnä täytettyihin voileipiin tai keittoihin. Unicafen vastaavia lämpimiä aterioita ei ole tarjolla yliopiston tuottamina.

Leidenin yliopistolla on omia biohajoavia kahvimukeja. Cappucino 1,85 €.
The University of Leiden has its own biodegradable coffee cups. Cappucino for 1,85 €.

Leidenin yliopisto vaikuttaa hyvältä valinnalta vaihtoyliopistoksi. Yliopistolla on hyvä maine, se menestyy myös vertailuissa ja ainakin toistaiseksi opetus on ollut laadukasta. Jos täällä haluaisi opiskella koko kandidaatin tutkinnon, lukuvuosimaksu EU-kansalaiselle olisi n. 2000 €. Tutkintoja on mahdollisuus opiskella monilla aloista englanniksi.

Leidenin yliopiston sivut/Leiden University website: www.universiteitleiden.nl/en

Sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sivut/Faculty of Social and Behavioural Sciences website: https://www.universiteitleiden.nl/en/social-behavioural-sciences

Nyt on palattava lukemisen pariin! ;)

Lotta

// BRIEFLY IN ENGLISH: The University of Leiden was founded in 1575, making it the oldest university in the Netherlands. Also, the oldest botanical gardens of the Netherlands, Hortus Botanicus, is located at the University of Leiden. There are altogether 26 900 students in the University's seven faculties. Many famous people have studied in Leiden, including the current Dutch king Willem-Alexander, philosopher René Descartes and painter Rembrandt van Rijn. Albert Einstein has also been involved at the University! I am taking four courses this spring, all of them worth of five credits. The courses and studying here seems very familiar to Finland. So far I have been satisfied with the University of Leiden as my exchange destination! Leiden is a real student city with almost a quarter of its inhabitants students.

Arkea ja asioiden hoitamista Hollannissa

Briefly in English at the end!

Uuteen maahan muuttaminen ja yhteiskuntaan asettautuminen vaatii luonnollisesti asioiden järjestelyä. Kokosin hieman teemoittain, mitä tehtäviä olen itse päätynyt hoitamaan tänne asettautumisen yhteydessä ja mitä pieniä juttuja arkeen kuuluu täälläpäin Eurooppaa.

Englannin kieli

Hollantilaiset puhuvat hyvin englantia ja monet koulutusohjelmat tai kurssit ovat myös englanniksi. Kuitenkin julkisista palveluista tai nettisivustoista hyvin monet ovat vain hollanniksi, eikä englanninkielistä sivuvaihtoehtoa aina löydy. Se puuttuu esimerkiksi kaupungintalon, postin ja junayhtiön kanssa asioidessa netissä. Tässä kohtaa Suomi on mielestäni hyvin paljon Hollantia edellä, sillä meillä löytyy yleensä kolmella kielellä kaikki peruspalvelut ja sivustot. Onneksi netin käännössovellusten avulla saa käännettyä tekstiä, mutta se vaatii aina oman aikansa.

Asunto

Asun itse yliopiston asuntotoimiston välittämässä asunnossa. Se tuntui ainakin aluksi helpoimmalta vaihtoehdolta, vaikka toki hakuprosessissa ja asuntotarjouksessa oli omat ongelmansa – päädyin nimittäin asumaan tuplasti kalliimmalla kuin mitä hain ja mitä maksan Suomessa, mutta ainakin on katto pään päällä ja sijainti mitä mainioin keskustan tuntumassa. Asunto on myös moderni ja lämmin, vaikka muistuttaa sisustukseltaan pientä hotellihuonetta… Onneksi IKEA on naapurikaupungissa Delftissä, joten kävimme porukalla hakemassa vaihtarikoteihimme lisäsomistetta.

Tulppaaneja oman kodin työpöydällä, joka toimii samalla ruokapöytänä pienessä asunnossa.
Tulips on my study table, which also serves as a dining table in the small studio.

Asunnon saaminen oli siis melko byrokraattinen prosessi, ja sen lomassa tuli maksettua lukuisia eri satojen eurojen maksuja, kuten housing fee ja contract fee. Suomessa harvemmin törmää esimerkiksi sopimusmaksuihin. Toisaalta yksityisen puolella asunnon järjestäminen olla vielä hankalampaa, ja esimerkiksi vuokravakuus voi olla vaikea saada takaisin sopimuksen päättyessä. Hollantilaiset asunnot ovat usein vanhoja ja koleita eikä home joissakin kodeissa mitenkään epätavallista. Tiedän kuitenkin myös yksityisen puolella asuvia, jotka ovat onnistuneet löytämään hyvän diilin. Asunnot Leidenissä ovat kuitenkin melko kiven alla. Yksityisen puolelta yritin etsiä asuntoa housinganywhere.com –sivustolta, joka on turvallinen välityspalvelu, joka pitää ensimmäiset vuokrarahat ja –vakuudet palvelussa, ennen kuin asukas näkee asunnon ja se on oikeasti sitä mitä pitää. Toki pieni välityspalkkio menee välistä.

OV-chipkaart

OV-matkakortti on vastaava kuin HSL:n matkakortti. Sillä pääsee kulkemaan junissa, metroissa, ratikoissa ja busseissa ympäri maan. Hollantiin saapuessani ostin heti lentokentän automaatista anonyymin matkakortin, jota kuka tahansa esimerkiksi vieraista voi käyttää, ja nyt kun omistan paikallisen pankkitilin sain tilattua henkilökohtaisen matkakortin. Tämä tarkoittaa sitä, että sain ostettua 50 € hintaan 40 % alennuksen kaikkiin julkisen liikenteen matkoihini työmatkaruuhkien ulkopuolella. Alennus maksaa itsensä takaisin pian, jos matkustaa vähänkään enemmän. Siinä on myös se hyvä etu, että kolme kanssani matkustavaa kaveria saa ladattua saman alennuksen omille korteilleen, vaikka heillä ei olisi henkilökohtaisia kortteja. Matkakortti täytyy muistaa leimata sekä sisään että ulos – jos unohtaa leimata itsensä matkalta ulos, veloittaa järjestelmä sisään mennessä otetun panttisumman verran rahaa. Metroissa summa on 4 €, mutta junissa 20 €. Portittomilla asemilla täytyy siis muistaa olla huolellinen!

Pankkikortti

Avasin paikallisen pankkitilin, sillä jatkuva käteisen käyttö alkoi rasittaa. EU:ssa reissatessa voisi kuvitella, että kotimaan Visa Debitillä pärjäisi hyvin – yllätyksekseni hollantilaiset eivät harrasta ollenkaan Visoja, jotka kuitenkin käyvät yleensä ympäri maailmaa! Olen itsekin tehnyt monta ulkomaan matkaa, myös mm. Dubaihin, hyvin vähällä käteisellä käyttäen vain pankkikorttia. Siispä omasta pankkikortista ei nyt ole ollut paljoa hyötyä, kun Maestro ja Mastercard ovat avainsanoja täällä. ING valikoitui pankiksi osin kaverin vinkin avulla. Heillä on englanninkielinen mobiilisovellus, vaikka verkkopankki ja palvelut muuten ovat englanniksi. Tässäkin näkyy sama hollannin kielen ylivalta. Pankkitiliä avatessa tarvitsin vain passin sekä todistuksen siitä että opiskelen Leidenin yliopistossa, sillä minulla ei vielä siinä vaiheessa ollut paikallista asiointinumeroa, joka vastaa hieman suomalaista henkilötunnusta. Tapaamisen päätteeksi sain saman tien mukaan väliaikaisen kortin, ja pysyvä kortti omalla nimellä tuli parin päivän kuluttua postissa. Olen ollut tyytyväinen tähän valintaan, sillä korttimaksu on niin paljon kätevämpi asiointitapa kaupoissa, enkä yleensä edes koskaan käytä käteistä Suomessa. Tilinkäyttömaksuja ehtii puolen vuoden ajalta sitä paitsi kertyä vain noin 8 € - pieni hinta oman arjen helpottumisesta!

Puhelinliittymä

Hankin myös paikallisen puhelinliittymän, sillä vaikka suomalaisella liittymällä olisi muuten pärjäillyt, on kätevää pystyä käyttämään edullista mobiilidataa WIFI-alueiden ulkopuolella. Vaihdoin Suomen liittymän halvimpaan mahdolliseen hintaan 3,90€/kk, minkä lisäksi maksan täällä Lebara-operaattorin prepaidista noin kympin kuussa – veloitus tulee käytön mukaan. Hollantilainen puhelinnumero oli myös edellytys pankkitilin avaamiselle ja on ollut tarpeen monissa muissa palveluissa.

Rekisteröityminen kaupungintalolla ja BSN-numero

Kaikkien asukkaiden tulee Hollannissa rekisteröityä omalla kaupungintalolla. Käytänteet vaihtelevat osin kaupungeittain. Itse varasin varta vasten opiskelijoille suunnatun lauantain kaupungintalokäynnin nettilomakkeella, ja paikan päälle mukaan tarvitsi vain passin. Käynnin päätteeksi sain paperin, jossa on myös hollantilainen asiointinumeroni eli BSN-numero. Tämä numero tuli ilmoittaa pankille, ja sitä tarvitaan virastoissa asioidessa. Numero vastaa vähän kuin Suomen henkilötunnusta.

Leidenin kaupungintalon aula.
The main hall of Leiden's City Hall.

Oma pyörä ja sen varastointi

Pyörä on ensisijainen kulkutapa Leidenissä, joka on sen verran pieni että julkista liikennettä keskusta-alueella on hyvin vähän. Pyörän tärkeyden huomaa erityisesti silloin, kun kulkupeliin tulee ongelmia ja oma liikkuminen vaikeutuu. Kävellen tuntuu hitaalta mennä ympäri kaupunkia muiden huristaessa ohi! Ostin oman pyöräni Leiden Housing –Facebook-ryhmästä. Monet maasta pois muuttavat opiskelijat myyvät pyöriään, ja onnistuin saamaan omani 60 eurolla, mikä on todella hyvä hinta käytetystä pyörästä. Pyörästä voi käytettynäkin joutua pulittamaan yli 100 €. Vuokrapyörän saa puoleksi vuodeksi n. 140 €:lla, josta saa 40 € pantin takaisin jos pyörä palautuu takaisin moitteettomassa kunnossa.

Pyöriä varastoidaan kahteen kerrokseen esimerkiksi juna-asemilla.
Bikes are stored on two levels for example on train stations.

Toistaiseksi olen ollut tyytyväinen päätökseeni ostaa oma pyörä. Sen saa myös toivottavasti myytyä suhteellisen helposti, jos hinta vain on kohdallaan. Omassa pyörässäni on runkolukon lisäksi täällä yleinen, kankaalla päällystetty kettinkilukko, jonka saa tarvittaessa kiinni pylvääseen tai pyörätelineeseen. Huolellinen lukitseminen on täällä tärkeää, sitä mitä enemmän on pyöriä, sitä enemmän niitä myös tietysti varastetaan. Onneksi omalla taloyhtiöllä on melko turvallinen pyöräparkki sekä sisäpihalla että kellarissa. Pyörän parkkeerauksessa kaupungilla tulee olla tarkkana: jos pyörä on parkkeerattu kylteillä kiellettyyn kohtaan, poliisi saattaa kerätä sen talteen ja pyörän takaisin hakiessa joutuu maksamaan sakkomaksun.

Tulppaanit ja muut leikkokukat

Hollanti on tunnettu leikkokukistaan ja vielä erityisesti tulppaaneista. Amsterdamissa kokonainen markkina-alue, Bloemenmarkt, on omistettu päivittäin kukkien myynnille. Leidenistä ostan tulppaaneja markkinoilta ja kukkakaupoista. 10 tulppaanin nipun saa edullisimmillaan 2-2,5 eurolla. Myös muita kukkia saa edullisesti: nätti leikkokimppu on täällä 8-10 €, kun samasta saattaisi Suomessa pulittaa 20–30 €. Maalis-huhtikuussa ulkoilman tulppaanipellot kukkivat, ja tunnetuin alueista on nimeltään Keukenhof. Aiomme myös suunnata porukalla kirmailemaan sinne kukkien keskelle peltojen auetessa!

Edulliset kukat piristävät arkea!
Affordable flowers make the everyday life a bit better!

Ruokakulttuuri ja markkinat

Hollantilaisen ruokakulttuurin olen monesti kuullut olevan melko köyhää. Mielestäni täältä löytyy ihan hyvää peruseurooppalaista ruokaa, ja ainekset ainakin ovat tuttuja. Markkinat ovat usein supermarketteja edullisempi tapa ostaa esimerkiksi vihanneksia, hedelmiä (tuoreita ja kuivattuja), juustoja sekä kalaa. Leidenissä on markkinat joka keskiviikko ja lauantai, joista jälkimmäiset ovat isommat, yhden kanaalin molemmin puolin ulottuvat kekkerit. Markkinoilta saa myös muun muassa kukkia, shampoota, kännykkätarvikkeita ja karkkia.

Leidenissä markkinat pystytetään kanaalin varrelle.
In Leiden the market is spread along the canal.

Hollantilaiset syövät paljon kalaa ja kalaruoista kuuluisia ovat esimerkiksi raaka silakka eli haring sekä friteeratut valkoisen kalan palat eli kibbeling tai kokonainen friteerattu kalafilee eli lekkerbek. Juustot ovat myös olennainen osa ruokakulttuuria. Kuten nimestäkin voi arvata, gouda-juusto on esimerkiksi kotoisin hollantilaisesta Goudan kaupungista.

Raaka silakka markkinoilla valmiina tarjoiltavaksi raa'an sipulin kanssa.
The traditional raw herring at the market, ready to be served with some raw onion.

Etualalla kibbeling, taaempana lekkerbek. Annokset muistuttavat paljon Uuden-Seelannin fish & chipsejä!
Kibbeling at the front, lekkerbek behind. Reminds me of NZ fish & chips...

Jälkiruokapuolella hollantilaiset tunnetaan vohvelikekseistä eli stroopvafeleista, jossa kahden pyöreän vohvelin välissä on siirappia. Markkinoilla myydään myös tuoreita stroop- tai siroopvafeleita sekä belgialaisia vohveleita. Toinen hollantilainen keksi, speculaas, maistuu joulupiparilta. Belgialaisia vaikutteita näkyy muutenkin ruoassa. Pikaruoan puolelta friet met mayo eli ranskalaiset majoneesilla ovat helppo ja suosittu vaihtoehto: ketsuppi ei käy laatuunsa. Niitä myydään usein snack bareissa, joista saa myös paikallisia pikaruoan lihaherkkuja, kuten frikandeliä (jauhelihapötkö) sekä bitterballeneita (friteerattuja lihapullia).

Onneksi kasvisruokaa on myös melko helppo löytää, ja ilahduin ruokakauppojen puolivalmisteiden valikoimasta niiden suhteen! Kahviloissa cappucinon saa yleensä edulliseen 2,60 € hintaan, viinilasin halvimmillan 3,5 €. Toisaalta samalla summalla saa myös kaupasta viinipullon. Lounaaksi on usein tarjolla kahviloissa ja ruokaloissa erilaisia (vaaleita) voileipiä. Onnekseni löysin lähikaupasta hapankorppuja, joten ruisleipäikävä lievittyy hieman niillä!

Lounasleipä ja cappucino kahvila Anne & Maxissa.
Lunch sandwich and a cappucino at a local café Anne & Max.

Tällaisia arkikuulumisia! Seuraavassa postauksessa kirjoitan hieman Leidenin yliopistosta ja kursseistani.

Lotta

//BRIEFLY IN ENGLISH: Settling down in a new country and society requires some work and completing different tasks. In this post I shed light to some of the tasks I had to do before getting here and while here, such as housing, travel card, bank account, mobile prepaid, registration at town hall and buying my own bike. I also wrote about some of the everyday things I have encountered here, such as the use of English language, tulips and other beautiful flowers and the food culture and markets. The next post will be about the University of Leiden and my courses.

Orientation Week Leiden

Briefly in English at the end!

Yliopiston varsinainen kevätlukukausi alkoi vasta helmikuun alusta, mutta meille vaihtareille tarjottiin tammikuun viimeiseksi viikoksi nelipäiväistä orientaatio-ohjelmaa. Orientation Week Leidenin (OWL) järjestelyistä vastasi oma hallitus, joka toimi International Student Networkin (ISN) kanssa yhteistyössä. Tapahtumapäivien hinta aterioineen oli noin 40 €, mutta se maksoi itsensä nopeasti takaisin uusien kavereiden ja kokemusten muodossa.

Orientaatioviikon maanantaina saavuin vihdoin uuteen kotikaupunkiini Leideniin, ja majoittajani tuli minua vastaan asemalle. Hyvin hollantilaiseen tapaan virittelimme matkalaukun pyörän perään kuminauhoilla, jolloin sitä oli huomattavasti helpompi kuljettaa. Pääsin vihdoin purkamaan hieman matkalaukkua, kun asettauduin 10 päivää varten väliaikaiseen kotiini pariskunnan ullakolle. Oman vuokrasopparini oli määrä alkaa vasta helmikuun alusta.

Maanantai Leidenissä oli pilvinen ja harmaa, ja ensivaikutelma kaupungista ei ehkä ollut paras mahdollinen. Rotterdamin jälkeen kaupunki tuntui pieneltä ja ahtaalta, Maastrichtin aurinkoisten päivien jälkeen synkältä. Kiertelimme suomalaisen kaverin kanssa hieman keskustaa ja söimme lounasta kahvilassa kanaalin varrella. Leidenissä on Amsterdamin jälkeen eniten kanaaleja! Kävimme myös katsastamassa tulevan kodin sijainnin sekä ruokaostoksilla läheisessä Albert Heijnissä. Maanantai-ilta sujui hoidellen asioita ja jännitellen seuraava päivää ja orientaatioviikon alkua.

Leiden tarjosi parastaan orientaatioviikolla auringon suhteen. Lämpötila oli kuitenkin hyytävän kylmä!
Leiden offered its best in terms of sun during the orientation week. The temperature was very low still!

Tiistaiaamuna lähdin liikkeelle lainapyörällä. Tuntui hassulta yhtäkkiä ajella Leidenin katuja - just casually! Orientaation alkutapaamispaikan löytäminen sujui yllättävän helposti. Jokainen ryhmä kokoontui oman numerokyltin luokse. Meidät oli jaettu noin kymmenen hengen ryhmiin, joissa vietimme viikon ja joista luonnollisesti tuli ensimmäiset kaverit uudessa kaupungissa. Ohjelmaan oli varattu pari tuntia vapaata heti alkuun, joten kiertelimme muutamia keskeisiä paikkoja, kuten pääkirjastoa, ja tutustuimme toisiimme nimileikkien ja muiden aktiviteettien parissa.

Varsinainen orientaatioviikon tervetulotilaisuus oli kirkossa, jossa söimme myös lounaan. Kyllä, lounassalaattia kirkon penkissä. Hollannissa kirkko tuntuu vuokraavaan tilojaan yllättävän usein erilaisiin tilaisuuksiin ulkopuolisille tahoille – muun muassa Maastrichtissa yliopisto vuokraa kirkkosaleja luentoja varten. Kirkosta poistuessamme vastassa oli yksisarvinen tuomassa myyttisyyttä Myth Winter-teemaiselle orientaatioviikolle. Iltapäivän Infomarket esitteli eri aktiviteetteja ja klubeja yliopistolla. Nappasin erityisesti yliopiston liikuntakeskuksen viikko-ohjelman, sillä aioin hankkia jäsenyyden. Tiistai-ilta päättyi jatkoihin Waagissa, joka oli trendikäs istuskelupaikka. Ilta meni kivasti siihen asti, kunnes olin lähdössä kotiin ja pyöränketjulukon avain katkesi lukkoon. Näytin sata varmasti pyörävarkaalta raahatessani takapyörä ilmassa kulkupeliäni kohti kotia. Onneksi majoittajani sahasi vioittuneen lukon poikki moottorisahalla heti yöllä, joten sain pyörän alleni myös keskiviikkona.

Lounassalaattia kirkossa avajaistilaisuuden yhteydessä.
Lunch salad in a church after the opening ceremony.

Viikon myyttiteemaan sopiva yksisarvinen tervehti meitä kirkon ulkopuolella.
A unicorn greeted us outside the church, embracing the Myth Winter theme of the week.

Keskiviikkona luvassa oli aamu tiedekunnilla. Meidät otettiin ystävällisesti vastaan ja saimme käsiimme yliopiston logoilla varustettuja materiaaleja. Meille tärkeät henkilöt tiedekunnasta esittäytyivät ja saimme tietoa, neuvoja ja apuja. Kiertelimme myös tiedekunnan rakennusta. Iltapäivällä menimme kaupunkikävelylle. Oli hyytävän kylmä! Kaupunkikävelyn varrella vastassa oli näyttelijöitä kertomassa paikallisia myyttejä. Illalla oli ensimmäiset International Drinks, jotka ovat jokakeskiviikkoinen ISN:n järjestämä kansainvälisten opiskelijoiden tapahtuma Einstein-baarissa. Paikka oli tupaten täynnä, kun jatkoille yrittivät kaikki 400 orientaatioviikon osallistujaa.

Ryhmäläisiä kuuntelemassa Good Maryn, paikallisen 1800-luvun sarjamurhaajan, tarinaa.
Our group listening to a tale of Good Mary, a local serial killer from the 19th century.

Torstaina aamulla oli lyhyt Dutch Crash Course, jonne menin muutaman ryhmäläiseni kanssa. Hollannin kielen alkeita oli kiva kuulla edes hieman, vaikka kieltä en tulekaan nyt puolen vuoden aikana oppimaan. Kielikurssit ovat riistohintaisia, ja puoli vuotta tuntuu lyhyeltä ajalta oppia kieltä muutenkaan, kun opinnot ovat englanniksi. Onneksi saksan ja ruotsin avulla ymmärtää paljon tekstejä, ja Google Kääntäjä on kaveri. Iltapäivällä menimme pikaluisteluradalle, sillä ilmeisesti hollantilaiset ovat innokkaita luistelijoita. Eksoottista varmasti monille, niin oli tavallaan itsellenikin sillä sain ensimmäistä kertaa ikinä hokkarit jalkaan! Luistelun jälkeen söimme päivällisen veljes/sisarkunnalla nimeltä Augustinus. Ilta päättyi pub crawliin eli pubikierrokseen.

Lämmin kuppi kahvia aktiviteettien lomassa.
A warm cup of coffee in the middle of activities.

Perjantaina oli viimeinen orientaatiopäivä. Aamulla oli ohjelmaa yliopiston urheilukeskuksella, ja menin paikalle vaikka suurin osa päätti venyttää yöuniaan edellisen illan jäljiltä. Menin ilmaisille kokeilutunneille ja sain 1,5 h tehokasta liikuntaa! Yritin ostaa myös jäsenyyden, mutta mukana ei ollut tarpeeksi käteistä eikä vielä hollantilaista pankkikorttia siinä vaiheessa. Iltapäivällä menimme kiertelemään pariin Leidenin museoon, joista osa oli auki meille orientaatioviikon osallistujille ilmaiseksi. Söimme viimeistä illallista ryhmän kanssa mukavassa italialaisessa ravintolassa, josta siirryimme cocktail-tilaisuuden kautta viikon päättäville jatkoille.

Rijksmuseum van Oudheden tarjosi egyptiläisiä aarteita ja muumioita ihailtavaksi.
Rijksmuseum van Oudehenden offered egyptian treasures and mummies.

Cocktail-party ISN:n tyyliin.
Cocktail party ISN style.

Orientaatioviikon parasta antia olivat tietysti uudet kaverit.
The best outcome of the orientation week was of course new friends.

Viikko oli hektinen ja päivät sen jälkeen tuntuivat hetken tyhjiltä. Viikonloppu meni kaikin puolin rauhallisissa ja rennoissa merkeissä ja seuraava alkuviikko vieläkin enemmän rauhassa, kun sain kovan flunssan ja kuumeen ikävästi päälle. 1. helmikuuta pääsin vihdoin muuttamaan omaan kotiini väliaikaisesta majapaikasta. Muutto tapahtui tietysti taas pyörän perään sidotun matkalaukun kera. Asunto muistutti hotellihuonetta, mutta oli kiva päästä vihdoin asettautumaan omaan soppeen, omaan Hollanti-kotiin!

Lotta

// BRIEFLY IN ENGLISH: The term at the University started at the beginning of February but before that we were offered an Orientation Week Leiden (OWL) to get to know other exchange students and the city a little bit better. The week cost only approximately 40 € but included all the activities and meals of the four days. The week truly paid the amount back in the form of new friends and experiences. After the orientation week I caught a bad cold and had to stay in bed for a few days. Finally on the 1st of February I was able to settle down on my little studio for this half a year!

Oma pyörä ja muuttokuorma omaan kotiin.
Moving to my own home with my bike.