Arkea ja asioiden hoitamista Hollannissa

Briefly in English at the end!

Uuteen maahan muuttaminen ja yhteiskuntaan asettautuminen vaatii luonnollisesti asioiden järjestelyä. Kokosin hieman teemoittain, mitä tehtäviä olen itse päätynyt hoitamaan tänne asettautumisen yhteydessä ja mitä pieniä juttuja arkeen kuuluu täälläpäin Eurooppaa.

Englannin kieli

Hollantilaiset puhuvat hyvin englantia ja monet koulutusohjelmat tai kurssit ovat myös englanniksi. Kuitenkin julkisista palveluista tai nettisivustoista hyvin monet ovat vain hollanniksi, eikä englanninkielistä sivuvaihtoehtoa aina löydy. Se puuttuu esimerkiksi kaupungintalon, postin ja junayhtiön kanssa asioidessa netissä. Tässä kohtaa Suomi on mielestäni hyvin paljon Hollantia edellä, sillä meillä löytyy yleensä kolmella kielellä kaikki peruspalvelut ja sivustot. Onneksi netin käännössovellusten avulla saa käännettyä tekstiä, mutta se vaatii aina oman aikansa.

Asunto

Asun itse yliopiston asuntotoimiston välittämässä asunnossa. Se tuntui ainakin aluksi helpoimmalta vaihtoehdolta, vaikka toki hakuprosessissa ja asuntotarjouksessa oli omat ongelmansa – päädyin nimittäin asumaan tuplasti kalliimmalla kuin mitä hain ja mitä maksan Suomessa, mutta ainakin on katto pään päällä ja sijainti mitä mainioin keskustan tuntumassa. Asunto on myös moderni ja lämmin, vaikka muistuttaa sisustukseltaan pientä hotellihuonetta… Onneksi IKEA on naapurikaupungissa Delftissä, joten kävimme porukalla hakemassa vaihtarikoteihimme lisäsomistetta.

Tulppaaneja oman kodin työpöydällä, joka toimii samalla ruokapöytänä pienessä asunnossa.
Tulips on my study table, which also serves as a dining table in the small studio.

Asunnon saaminen oli siis melko byrokraattinen prosessi, ja sen lomassa tuli maksettua lukuisia eri satojen eurojen maksuja, kuten housing fee ja contract fee. Suomessa harvemmin törmää esimerkiksi sopimusmaksuihin. Toisaalta yksityisen puolella asunnon järjestäminen olla vielä hankalampaa, ja esimerkiksi vuokravakuus voi olla vaikea saada takaisin sopimuksen päättyessä. Hollantilaiset asunnot ovat usein vanhoja ja koleita eikä home joissakin kodeissa mitenkään epätavallista. Tiedän kuitenkin myös yksityisen puolella asuvia, jotka ovat onnistuneet löytämään hyvän diilin. Asunnot Leidenissä ovat kuitenkin melko kiven alla. Yksityisen puolelta yritin etsiä asuntoa housinganywhere.com –sivustolta, joka on turvallinen välityspalvelu, joka pitää ensimmäiset vuokrarahat ja –vakuudet palvelussa, ennen kuin asukas näkee asunnon ja se on oikeasti sitä mitä pitää. Toki pieni välityspalkkio menee välistä.

OV-chipkaart

OV-matkakortti on vastaava kuin HSL:n matkakortti. Sillä pääsee kulkemaan junissa, metroissa, ratikoissa ja busseissa ympäri maan. Hollantiin saapuessani ostin heti lentokentän automaatista anonyymin matkakortin, jota kuka tahansa esimerkiksi vieraista voi käyttää, ja nyt kun omistan paikallisen pankkitilin sain tilattua henkilökohtaisen matkakortin. Tämä tarkoittaa sitä, että sain ostettua 50 € hintaan 40 % alennuksen kaikkiin julkisen liikenteen matkoihini työmatkaruuhkien ulkopuolella. Alennus maksaa itsensä takaisin pian, jos matkustaa vähänkään enemmän. Siinä on myös se hyvä etu, että kolme kanssani matkustavaa kaveria saa ladattua saman alennuksen omille korteilleen, vaikka heillä ei olisi henkilökohtaisia kortteja. Matkakortti täytyy muistaa leimata sekä sisään että ulos – jos unohtaa leimata itsensä matkalta ulos, veloittaa järjestelmä sisään mennessä otetun panttisumman verran rahaa. Metroissa summa on 4 €, mutta junissa 20 €. Portittomilla asemilla täytyy siis muistaa olla huolellinen!

Pankkikortti

Avasin paikallisen pankkitilin, sillä jatkuva käteisen käyttö alkoi rasittaa. EU:ssa reissatessa voisi kuvitella, että kotimaan Visa Debitillä pärjäisi hyvin – yllätyksekseni hollantilaiset eivät harrasta ollenkaan Visoja, jotka kuitenkin käyvät yleensä ympäri maailmaa! Olen itsekin tehnyt monta ulkomaan matkaa, myös mm. Dubaihin, hyvin vähällä käteisellä käyttäen vain pankkikorttia. Siispä omasta pankkikortista ei nyt ole ollut paljoa hyötyä, kun Maestro ja Mastercard ovat avainsanoja täällä. ING valikoitui pankiksi osin kaverin vinkin avulla. Heillä on englanninkielinen mobiilisovellus, vaikka verkkopankki ja palvelut muuten ovat englanniksi. Tässäkin näkyy sama hollannin kielen ylivalta. Pankkitiliä avatessa tarvitsin vain passin sekä todistuksen siitä että opiskelen Leidenin yliopistossa, sillä minulla ei vielä siinä vaiheessa ollut paikallista asiointinumeroa, joka vastaa hieman suomalaista henkilötunnusta. Tapaamisen päätteeksi sain saman tien mukaan väliaikaisen kortin, ja pysyvä kortti omalla nimellä tuli parin päivän kuluttua postissa. Olen ollut tyytyväinen tähän valintaan, sillä korttimaksu on niin paljon kätevämpi asiointitapa kaupoissa, enkä yleensä edes koskaan käytä käteistä Suomessa. Tilinkäyttömaksuja ehtii puolen vuoden ajalta sitä paitsi kertyä vain noin 8 € - pieni hinta oman arjen helpottumisesta!

Puhelinliittymä

Hankin myös paikallisen puhelinliittymän, sillä vaikka suomalaisella liittymällä olisi muuten pärjäillyt, on kätevää pystyä käyttämään edullista mobiilidataa WIFI-alueiden ulkopuolella. Vaihdoin Suomen liittymän halvimpaan mahdolliseen hintaan 3,90€/kk, minkä lisäksi maksan täällä Lebara-operaattorin prepaidista noin kympin kuussa – veloitus tulee käytön mukaan. Hollantilainen puhelinnumero oli myös edellytys pankkitilin avaamiselle ja on ollut tarpeen monissa muissa palveluissa.

Rekisteröityminen kaupungintalolla ja BSN-numero

Kaikkien asukkaiden tulee Hollannissa rekisteröityä omalla kaupungintalolla. Käytänteet vaihtelevat osin kaupungeittain. Itse varasin varta vasten opiskelijoille suunnatun lauantain kaupungintalokäynnin nettilomakkeella, ja paikan päälle mukaan tarvitsi vain passin. Käynnin päätteeksi sain paperin, jossa on myös hollantilainen asiointinumeroni eli BSN-numero. Tämä numero tuli ilmoittaa pankille, ja sitä tarvitaan virastoissa asioidessa. Numero vastaa vähän kuin Suomen henkilötunnusta.

Leidenin kaupungintalon aula.
The main hall of Leiden's City Hall.

Oma pyörä ja sen varastointi

Pyörä on ensisijainen kulkutapa Leidenissä, joka on sen verran pieni että julkista liikennettä keskusta-alueella on hyvin vähän. Pyörän tärkeyden huomaa erityisesti silloin, kun kulkupeliin tulee ongelmia ja oma liikkuminen vaikeutuu. Kävellen tuntuu hitaalta mennä ympäri kaupunkia muiden huristaessa ohi! Ostin oman pyöräni Leiden Housing –Facebook-ryhmästä. Monet maasta pois muuttavat opiskelijat myyvät pyöriään, ja onnistuin saamaan omani 60 eurolla, mikä on todella hyvä hinta käytetystä pyörästä. Pyörästä voi käytettynäkin joutua pulittamaan yli 100 €. Vuokrapyörän saa puoleksi vuodeksi n. 140 €:lla, josta saa 40 € pantin takaisin jos pyörä palautuu takaisin moitteettomassa kunnossa.

Pyöriä varastoidaan kahteen kerrokseen esimerkiksi juna-asemilla.
Bikes are stored on two levels for example on train stations.

Toistaiseksi olen ollut tyytyväinen päätökseeni ostaa oma pyörä. Sen saa myös toivottavasti myytyä suhteellisen helposti, jos hinta vain on kohdallaan. Omassa pyörässäni on runkolukon lisäksi täällä yleinen, kankaalla päällystetty kettinkilukko, jonka saa tarvittaessa kiinni pylvääseen tai pyörätelineeseen. Huolellinen lukitseminen on täällä tärkeää, sitä mitä enemmän on pyöriä, sitä enemmän niitä myös tietysti varastetaan. Onneksi omalla taloyhtiöllä on melko turvallinen pyöräparkki sekä sisäpihalla että kellarissa. Pyörän parkkeerauksessa kaupungilla tulee olla tarkkana: jos pyörä on parkkeerattu kylteillä kiellettyyn kohtaan, poliisi saattaa kerätä sen talteen ja pyörän takaisin hakiessa joutuu maksamaan sakkomaksun.

Tulppaanit ja muut leikkokukat

Hollanti on tunnettu leikkokukistaan ja vielä erityisesti tulppaaneista. Amsterdamissa kokonainen markkina-alue, Bloemenmarkt, on omistettu päivittäin kukkien myynnille. Leidenistä ostan tulppaaneja markkinoilta ja kukkakaupoista. 10 tulppaanin nipun saa edullisimmillaan 2-2,5 eurolla. Myös muita kukkia saa edullisesti: nätti leikkokimppu on täällä 8-10 €, kun samasta saattaisi Suomessa pulittaa 20–30 €. Maalis-huhtikuussa ulkoilman tulppaanipellot kukkivat, ja tunnetuin alueista on nimeltään Keukenhof. Aiomme myös suunnata porukalla kirmailemaan sinne kukkien keskelle peltojen auetessa!

Edulliset kukat piristävät arkea!
Affordable flowers make the everyday life a bit better!

Ruokakulttuuri ja markkinat

Hollantilaisen ruokakulttuurin olen monesti kuullut olevan melko köyhää. Mielestäni täältä löytyy ihan hyvää peruseurooppalaista ruokaa, ja ainekset ainakin ovat tuttuja. Markkinat ovat usein supermarketteja edullisempi tapa ostaa esimerkiksi vihanneksia, hedelmiä (tuoreita ja kuivattuja), juustoja sekä kalaa. Leidenissä on markkinat joka keskiviikko ja lauantai, joista jälkimmäiset ovat isommat, yhden kanaalin molemmin puolin ulottuvat kekkerit. Markkinoilta saa myös muun muassa kukkia, shampoota, kännykkätarvikkeita ja karkkia.

Leidenissä markkinat pystytetään kanaalin varrelle.
In Leiden the market is spread along the canal.

Hollantilaiset syövät paljon kalaa ja kalaruoista kuuluisia ovat esimerkiksi raaka silakka eli haring sekä friteeratut valkoisen kalan palat eli kibbeling tai kokonainen friteerattu kalafilee eli lekkerbek. Juustot ovat myös olennainen osa ruokakulttuuria. Kuten nimestäkin voi arvata, gouda-juusto on esimerkiksi kotoisin hollantilaisesta Goudan kaupungista.

Raaka silakka markkinoilla valmiina tarjoiltavaksi raa'an sipulin kanssa.
The traditional raw herring at the market, ready to be served with some raw onion.

Etualalla kibbeling, taaempana lekkerbek. Annokset muistuttavat paljon Uuden-Seelannin fish & chipsejä!
Kibbeling at the front, lekkerbek behind. Reminds me of NZ fish & chips...

Jälkiruokapuolella hollantilaiset tunnetaan vohvelikekseistä eli stroopvafeleista, jossa kahden pyöreän vohvelin välissä on siirappia. Markkinoilla myydään myös tuoreita stroop- tai siroopvafeleita sekä belgialaisia vohveleita. Toinen hollantilainen keksi, speculaas, maistuu joulupiparilta. Belgialaisia vaikutteita näkyy muutenkin ruoassa. Pikaruoan puolelta friet met mayo eli ranskalaiset majoneesilla ovat helppo ja suosittu vaihtoehto: ketsuppi ei käy laatuunsa. Niitä myydään usein snack bareissa, joista saa myös paikallisia pikaruoan lihaherkkuja, kuten frikandeliä (jauhelihapötkö) sekä bitterballeneita (friteerattuja lihapullia).

Onneksi kasvisruokaa on myös melko helppo löytää, ja ilahduin ruokakauppojen puolivalmisteiden valikoimasta niiden suhteen! Kahviloissa cappucinon saa yleensä edulliseen 2,60 € hintaan, viinilasin halvimmillan 3,5 €. Toisaalta samalla summalla saa myös kaupasta viinipullon. Lounaaksi on usein tarjolla kahviloissa ja ruokaloissa erilaisia (vaaleita) voileipiä. Onnekseni löysin lähikaupasta hapankorppuja, joten ruisleipäikävä lievittyy hieman niillä!

Lounasleipä ja cappucino kahvila Anne & Maxissa.
Lunch sandwich and a cappucino at a local café Anne & Max.

Tällaisia arkikuulumisia! Seuraavassa postauksessa kirjoitan hieman Leidenin yliopistosta ja kursseistani.

Lotta

//BRIEFLY IN ENGLISH: Settling down in a new country and society requires some work and completing different tasks. In this post I shed light to some of the tasks I had to do before getting here and while here, such as housing, travel card, bank account, mobile prepaid, registration at town hall and buying my own bike. I also wrote about some of the everyday things I have encountered here, such as the use of English language, tulips and other beautiful flowers and the food culture and markets. The next post will be about the University of Leiden and my courses.