King's Day

Briefly in English at the end!

King's Day eli Kuninkaan päivä on Alankomaiden kuninkaan Willem-Alexanderin syntymäpäivä. Kyseinen päivä eli 27.4. on kansallinen vapaapäivä. Koko maa täyttyy erilaisista juhlallisuuksista kuninkaalliseen väriin eli oranssiin verhottuna.

King's Day:n asu.
The outfit for King's Day.

King's Dayksi tuli melkein vahingossa ikkunalaudalle oranssi kokoelma: oransseja pionitulppaaneja, ilmapallo, mandariineja, päiväkirja ja lei.
I compiled almost by accident an orange collection by my window: orange peony tulips, balloon, mandarines, diary and lei.

Juhlimme vaihtariporukalla King's Daytä jo sen aattoiltana eli King's Nightina opiskelijabileissä Haagissa. Vaikka ilta jatkui teollisuuskiinteistön klubilla pitkälle aamuun, suuntasimme virkeinä varsinaisena King's Daynä Amsterdamiin, vaikka olinkin itse aluksi epäileväinen matkasta. Kuten jo aiemmin blogissa kirjoitin, Amsterdam ei ehkä ole vielä yltänyt Alankomaiden kaupunkilistauksessani kärkisijoille - pelkäsin, että King's Day olisi siellä järkyttävän ruuhkainen. Ettei ensinnäkään Leidenin vartioituun pyöräparkkiin mahtuisi, junat olisivat tupaten täynnä ja jäisimme niistä rannalle. Että Amsterdamin kaduilla ei mahtuisi liikkumaan, kun ne olisivat niin täynnä ihmisiä. Ettei ruokapaikkoja tai vessoja olisi tarjolla kätevästi.

Kokemus onneksi poikkesi kauhuskenaarioistani. Alkuiltapäivästä pyöräparkkiin mahtui aivan kuin minä muuna tahansa päivänä, junissa oli paljon porukkaa mutta mahduimme istumaan molempiin suuntiin, ja Amsterdamin kaduilta löytyi myös meille tilaa! Itse asiassa keskusta oli täysin suljettu autoilta: kaikki kadut täyttyivät oranssiin pukeutuneista ihmisistä olutlasit käsissään sekä lukuisista myyntikojuista, joista sai ostaa oranssia rekvisiittaa, katuruokaa, juomaa tai oikeastaan mitä vain. Myös tavalliset kaupunkilaiset olivat pystyttäneet omia kirpparikojujaan kadunkulmiin.

Katubileet. DJ:lle oli rakennettu lava katutasoa korkeammalle.
Street Party. The DJ was on a stage above the street level.

Meillä (poppooksi muodostui lopulta mutkien kautta vaihtarikaverini Ruotsista ja Itävallasta, toisen italialainen vieras, oma suomalainen Elias ja Eliaksen jenkeissä opiskeleva intialainen vaihtarikaveri) ei varsinaisesti ollut suunnitelmaa päivälle. Kävelimme katuja, jammailimme kohtaamissamme katubileissä, kadehdimme kanaaleilla seilaavia partyboateja ja snackailimme katuruokaa. Fiilistelimme Hollantia ja Amsterdamia. Illan päätteeksi kävimme osalla porukalla vielä pizzalla Leidenissä ja poikkesimme kotimatkalla keskuskanaalille. Kanaalin päälle oli rakennettu lava, jolla ihmiset seisoivat kuuntelemassa kauppasillalla esiintyvää artistia. Mahtava meininki - oli kiva nähdä vilaukselta myös kotikaupungin tapahtumia. Käytännössä menoa ja meninkiä olisi löytänyt mistä tahansa päin Hollantia, mutta Amsterdam oli varmasti omassa luokassaan!

Marcus ja bilelasit.
Marcus and party glasses.

Bileveneitä seilasi kaikilla keskustan isoilla kanaaleilla.
There were party boats on all the major canals in the centre.

King's Dayta voisi verrata suomalaisten vappuun. Kaduilla oli aistittavissa samanlaista karnevaalimeininkiä, tosin meno oli paikoin jopa suomalaista villimpää kadulla DJ:n tahdissa bailaavia oransseja hahmoja seuratessa ja hirvitellessä, eikö joku jo putoa partyboatista kanaaliin! Olin tyytyväinen, että lähdimme Amsterdamiin ennakkoluuloistani huolimatta. Kaupunkiin liittää jo nyt enemmän kivoja muistoja, joten minun ja Amsterdamin suhde on parantunut huimasti ensivisiiteistä.

Viime vierailulla kävimme nimittäin kaverini kanssa Charlie Cunninghamin keikalla Paradisossa, joka on yksi Amsterdamin kuuluisia konserttipaikkoja. Keikka oli tunnelmallinen ja ennen sitä kävelimme hieman uusia reittejä! Vanhaan kirkkoon rakennetussa Paradisossa esiintyy tosin hieman tuntemattomampia artisteja, minkä huomasin selatessani paikan tulevaa ohjelmistoa. Jouduin nimittäin lipun yhteydessä ostamaan "kuukausilipun" keikkapaikalle. Sellainen on oltava aina konserttiin mennessä varsinaisen lipun lisäksi. Myös vuosijäsenyyksiä myydään. En kuitenkaan löytänyt listasta montaakaan tuntemaani artistia, joten käyttökerta taisi jäädä tällä kertaa vain yhteen!

Tyytyväinen King's Dayn viettäjä.
A satisfied King's Day celebrator.

Kaiken kaikkiaan King's Night ja King's Day olivat onnistuneet. Some täyttyy jo hyvää vauhtia vappukuvista, joten sen missaaminen ei nyt harmita yhtä paljon King's Dayn täällä koettua!

Railakasta vappua ja katukarnevaaleja kaikille Suomeen!

Lotta

// BRIEFLY IN ENGLISH: The King's Day is the birthday of King Willem-Alexander and celebrated on 27th April. The whole country has a day off and wears orange - the royal colour. We celebrated already on King's Night at a student party in the Hague. On the actual King's Day we travelled to Amsterdam and walked around, chilled at street parties and watched party boats sailing on canals. The day reminded me of Finnish Vappu, Labour Day, celebrated on 1st of May and the day before. So Happy Vappu for everyone in Finland!

Utrecht

Briefly in English at the end!

Utrecht on Alankomaiden kolmanneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee kaakkoon Amsterdamista ja itään Leidenistä. Utrechtissä on muun muassa paljon kanaaleja, museoita ja yliopisto! Vierailu Utrechtissä tuli ohjelmaan hieman spontaanisti, sillä aiemmin se on toiminut lähinnä ohikulkupaikkana ja junanvaihtoasemana. Päätimme kuitenkin Eliaksen kanssa Belgian reissulta palatessamme viettää päivän Utrechtissä, kun jouduimme kuitenkin vaihtamaan junaa siellä.

Suunnatakseen kohti keskustaa upouudelta rautatieasemalta joutui ensin pujottelemaan ison kauppakäytävän halki. Lähdimme ensin tuttuun tapaan museon pariin - nyt myös siksi, että meillä oli Belgian viikonlopun jäljiltä matkalaukut mukana. Ne sai kätevästi säilöön keskustassa sijaitsevan Spelklokmuseumin lokeroihin, jossa säilytimme niitä oikeastaan koko päivän... Keskustassa oli paljon söpöjä kahviloita, leveitä kanaaleja ja korkea kirkontorni, jossa Elias oli jo aiemmin vieraillut.

Utrechtissäkin on kanaaleja! Ne ovat tosin Leideniä isompia, ja kadut kulkevat korkeammalla tasolla kuin Leidenissä.
Also Utrecht has canals! They are larger than in Leiden, though, and the streets are higher up from the canals.

Ensimmäiseksi museoksi valikoitui siis katu-uruista, street organeista eli spelklokeista kertova museo, jossa oli myös muita itsestään soittavia (self-playing) instrumentteja. Olin jo aiemmin nähnyt muun muassa Leidenin markkinoilla rasittavan äänekkään urkuseinämän, joka soittaa nykyhittejä urkusoundilla. Tämän melun lisäksi laitteen vieressä patsastelee aina ukko, joka kilistelee rahakippoaan kolikoiden toivossa - ilmeisesti kiitoksena musiikkinautinnosta ja kerätäkseen rahoja laitteen ylläpitoon. Museokäynnin jälkeen arvostus kyseisiä instrumentteja kohtaan kasvoi huimasti. Ne ovat olleet 1700-luvulla ensimmäisiä ohjelmoitavia laitteita, joiden "ohjelma" on ollut rulla, jossa on reikiä - ykkösiä ja nollia siis. Siitä meni kuitenkin aikaa, ennen kuin teknologiaa osattiin hyödyntää myös muihin kohteisiin, kuten tietokoneisiin. Katu-urut ja muut itsesoittavat instrumentit luovat siis livemusiikkia niille annettavan reikälapun pohjalta. Museo tarjosi ilmaisen opastetun kierroksen, jossa tuli hyvin esiin itsestään soittavien soitinten laaja kirjo erityisesti kuuloaistin suhteen.

Spelklok, katu-urut.
Spelklok, street organs.

Elias demonstroimassa katu-urkujen lähettyvillä rahaa kerääviä ukkoja.
Elias demonstrating an old guy collecting money by the street organ.

Spelklokmuseumin jälkeen haimme Albert Heijnistä (tuttavallisemmin AH) eli supermarketista lounassalaatit. Vaikka kaupungin tunnelmalliset kahvilat houkuttelivat, päätimme tällä kertaa säästää. Täältä löytää ihastuttavan edullisesti isoja lounassalaatteja: jopa 3 eurolla voi saada kunnon salaattiaterian, jonka hädin tuskin jaksaa syödä! AH:n infotiskeillä on myös ilmaisia lusikka-haarukoita, jollaisen saa napata mukaan ostaessaan salaatin. Niitä on kätevä säilyttää myös tulevia piknik-retkiä varten, vaikka olen jo tosin vahingossa katkaissut kaksi sellaista. Päätimme nauttia lounaasta ulkona, vaikka olikin viileää ja sää masentavan harmaa. Olimme jo aiemmin keskustan läpi kävellessämme ihmetelleet metalliaitoja ja poikkeusreittejä - googlettelun jälkeen huomasimme Utrecht Marathonin olevan käynnissä. Lounaspaikka kanaalin varrella sattui olemaan myös juoksureitin varrella. Seurailimme juoksijoita ja muistelin Uudessa-Seelannissa päivääni Auckland Marathonin parissa - ei tosin juoksemassa, vaan seisomassa reitin varrella vapaaehtoisena ja valvomassa että juoksijat pääsivät kulkemaan ilman esteitä.

Lounassalaatti kanaalin varrella maaliskuussa.
Lunch salad by a canal in March.

Lounaan jälkeen suuntasimme uusiin museoihin. Yritimme mennä Nintje (Miffy tai Milla-pupu)-museoon, mutta paikka oli täynnä. Sunnuntai on tietysti suosituin päivä perheille lähteä 

lastenhahmosta kertovan museon pariin. Nintje-pupun kehittäjä oli utrechtiläinen graafikko, kirjailija ja kuvittaja Dick Bruna, joka vastikään kuoli. Pupu-tuotteita on myynnissä ympäri maata, myös Hollanti-teemaisina. Vaikka emme päässeet sisään, museokaupasta tarttui mukaan hieman lahjoja ja tuliaisia!

Nintje/Milla-pupusta on vaikka mitä oheistuotteita.
The Nintje/Miffy-bunny has been largely merchandised.

Nintje-museon sijaan suuntasimme Utrechtin yliopistomuseoon, jossa kauhistelimme erilaisia säilöttyjä asioita ja luurankoja. Ehdimme vielä iltapäivän päätteeksi Utrechtin Observatorioon lievittämään universumi-innostusta, ennen kuin laukut piti noutaa ensimmäisestä museosta.

The Utrech University Museum.

Observatorio. Observatorium.

Utrechtistä jäi kiva fiilis, ja sinne täytyy ehdottomasti mennä vielä kevään aikana uudelleen. Onneksi junamatka sinne kestää vain monen muun kaupungin tapaan puolisen tuntia, joten mikään ei tosissaan täällä ole kaukana (paitsi Maastricht ja sinnekin on vain kolmisen tuntia). Jos pitäisi valita kolmen suurimman kaupungin väliltä, valitsisin ehkä Utrechtin Amsterdamin tai Rotterdamin sijaan ainakin viehättävyyden ja koon puolesta!

Lotta

// BRIEFLY IN ENGLISH: Utrecht is the third largest city in the Netherlands. For me it has mainly been serving as a station to change trains. However, on our way back from Belgium we decided to spend the afternoon at the city. We visited several museums: Spelklok museum of street organs, Utrecht University Museum and the Observatorium, and enjoyed lunch salads by a canal while watching runners of Utrecht Marathon. All in all, a nice quick visit to the city, which definitely is worth another trip during this spring!

Viikonloppu Pariisissa & koeviikko - A Weekend in Paris & Exam week

Briefly in English at the end!

Juuri ennen ensimmäisen jakson koeviikkoa kannatti suunnata Pariisiin – ja olen nyt tosissani! Viikonloppu oli mahtava niin säiden kuin ohjelman puolesta ja tarjosi tervetulleen tauon maratonopiskeluun yliopiston kirjastossa. Onneksi olin saanut hyvän lukurutiinin päälle heti vaihdon alusta: ennen Pariisia eli viikko ennen kokeita olin lukenut kaikki kahden kurssin kirjallisuusmateriaalit. Siispä matkan jälkeen tarvitsi enää kerrata kokeisiin.

Muistoja Pariisista. Paras matkakaveri.
Memories from Paris. The best travel companion.

Perjantai / Friday

Lähdimme Eliaksen kanssa matkaan perjantaiaamuna Rotterdamista. Olin kuullut kavereilta Suomen Onnibussia vastaavasta keskieurooppalaisesta Flixbusista. Varasimme bussit jo hyvissä ajoin, noin 1,5 kk ennen matkaa. Edestakaiset matkat kahdelta hengeltä maksoivat vain noin 80 €! Toki bussi oli hitaampi verrattuna lentokoneeseen tai junaan: matka kesti mennessä 6,5 h ja takaisin tullessa 8,5 h (tästä lisää myöhemmin). Olisimme mieluummin menneet junalla, mutta halpa hinta voitti tällä kertaa. Sitä paitsi saimme ainakin roiman annostuksen belgialaista ja ranskalaista maaseutumaisemaa ja jaloittelutaukoja eri kaupungeissa!

Onneksemme Pariisi kylpi koko viikonlopun lämpimässä kevätauringossa ja lämpötilat liikkuivat jopa 20 asteen paikkeilla. Saavuimme kaupunkiin perjantai-iltapäivällä Porte Maillotin asemalle. Matka oli tosissaan alkanut hyvin aikaisin aamulla Rotterdamista ja sisältänyt muun muassa tiukan rajatarkastuksen Ranskan Lillessä, jossa meiltä matkustajilta muun muassa kyseltiin syitä maahantuloon. Suomalaisella passilla pääsi helpolla; lisäkysymyksiä ei tullut, kun vastasimme olevamme turisteja ja lomalla.

Ensimmäisen Flixbus-käyttökerran lisäksi varasimme elämämme ensimmäisen Air Bnb:n. Kyseessä oli 8 neliön asunto kerrostalon kuudennessa kerroksessa. Tiedostimme nämä yksityiskohdat jo varatessamme, mutta onhan todellisuus aina toinen. Asuntoon kiivettiin kapeita puisia portaita, jaensimmäinen kerta matkalaukkujen kanssa oli tietysti pahin. Kun asunnon sohvasänky oli levitettynä, tilassa ei mahtunut tekemään mitään muuta – ei edes levittämään pieniä matkalaukkujamme. Vessan ovi tuli jättää yöksi auki, jos siellä halusi käydä sängyn ollessa levitettynä. Wc-pönttökin sijaitsi suihkuverhon sisällä. Onneksi emme kuitenkaan viettäneet aikaa kämpässä muuten kuin nukkuen, sillä Pariisissa nähtävää riitti!

Asuntomme sisäpiha, jonka kulmauksessa talonmies asusti. Hänellä oli päivittäinen työaika, jolloin ovi oli auki.
The inner yard of our place. The caretaker lived on one of the yard's corners and had daily working hours, when the door to his apartment was open.

Kapeat puiset portaat, jotka piti kiivetä päästäkseen asuntoomme.
The narrow wooden staircase we had to climb to reach our apartment.

Kavuttuamme pieneen asuntoomme päätimme nukkua päiväunet. Ne tulivat tarpeeseen lyhyeksi jääneen yön ja uuvuttavan istumisen jälkeen.  Ehdimme kuitenkin nähdä puoli kaupunkia unilta virottuamme ja käytyämme kaupassa. Haimme tulevien päivien aamupaloja ja eväitä paikallisesta ruokakaupasta Franprixista. Hintataso tuntui kalliilta, mutta matkaan tarttui tietysti edullista patonkia ja juustoa sekä punaviiniä. Aloitimme illan kävelykierroksen asuntomme naapurista, muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalta Riemukaarelta eli Triomph d’Arcilta, jonka laelle oli ilmainen sisäänpääsy alle 25-vuotiailta EU-kansalaisilta. Riemukaaren ympärillä sijaitsee Euroopan suurin liikenneympyrä, jonka liikenne tuntui kaoottiselta! Onneksi jalankulkijoille oli rakennettu tunneli Riemukaaren ali. Riemukaarella saimme ihastella laskevaa aurinkoa ja hämärtyvän kaupungin valoja.

Näkymää Riemukaarelta kohti Eiffel-tornia.
A view from Triopmh d'Arc towards Eiffel tower.

Riemukaarelta lähdimme jatkamaan Champs-Élysées -katua kohti Place de la Concordea ja Louvrea. Pariisissa etäisyydet ovat pitkiä – se tuli huomattua. Champs Elysee oli muiden Pariisin katujen ohella lähinnä leveä bulevardi, jonka varrella sijaitsi paljon kauppoja. Poikkesimme Grand Palacen ja Petit Palacen kohdalta Seine-joen varteen ennen Place de la Concordea, jonka keskellä komeili tricolor-värinen maailmanpyörä ja iso obeliski. Kiirehdimme vielä Louvreen aikapaineen iskiessä päälle – onneksi sisäänpääsy oli sinnekin meille ilmainen, ja puolen tunnin kierroksella ehdimme juuri paikantaa Mona Lisan ennen museon alkaessa sulkeutua.

Champs-Elysées on tunnettu ostoskatu.
Champs-Elysées is a famous shopping street.

Place de la Concorde, tricolor-maailmanpyörä ja obeliski. Ja iso liikenneympyrä niin kuin kaikkialla Pariisissa.
Place de la Concorde, Ferris wheel in tricolor and an obelisk. And a huge roundabout just like everywhere in Paris.

Louvren kuuluisa lasipyramidi. On myös olemassa vähemmän ruuhkaisempi sisäänkäynti, vaikka tähän aikaan jonoa ei juurikaan ollut.
The famous glass pyramid of Louvre. There is also a less crowded entrance, although this time there was really no queue.

Siinä hän on ja katsoo juuri minua. Pieni ja tumma kuva.
There she is and is looking straight to my eyes. A small and a dark painting.

Ostimme museolta lähtiessämme 10 kappaletta metrolippuja, jotka maksoivat yhteensä 14,50 €. Yksittäiset metroliput olisivat olleet 1,90 €/kpl. Optimoimme kulkumme niin että menimme lopulta koko matkan aikana kaksistaan molemmat juuri 5 metromatkaa. Väsyneinä päädyimme syömään Riemukaaren kupeeseen täyttävät pastat ja cocktailit, joihin tosin lisättiin euron lisämaksu klo 22 jälkeen. Kuudenteen kerrokseenkaan raahautuminen ei tuntunut enää niin pahalta!

Lauantai / Saturday

Katkonaisesti kovalla vuodesohvalla nukutun yön jälkeen kirosimme asuntovalintaamme. Lähdimme asunnosta vasta myöhään aamupäivällä, sillä edellisen päivän jälkeen nukutti. Onneksi majapaikastamme oli vain parin kilometrin kävelymatka Trocadérolle, jolta saimme nauttia upeista näkymistä kohti Eiffel-tornia. Ihastelimme tornia tällä kertaa lähempää kuin edellisenä päivänä Riemukaarelta. Emme kuitenkaan halunneet jonottaa ja maksaa torniin sisään. Olin myös kuullut, etteivät näkymät Eiffelistä ole yhtä hyvät kuin näkymät Eiffeliä kohti... Kävelimme kuitenkin Eiffelin juurelle ja vaeltelimme sen läheisessä puistikossa. Seurailimme laittomia myyjiä, jotka kasasivat tuotteensa kantoliinaan heti poliiseja nähdessään tai heistä kuullessaan. Halvan Eiffel-avaimenperän olisi saanut eurolla. Melkein teki mieli tukea miehiä.

Ehdoton oma suosikkikuva viikonlopulta. Kevätkukat, yksinäinen lintu lintu ja torni.
Definitely my favourite shot from the weekend. Spring flowers, a lonely bird and the tower.

Torni läheisestä puistikosta kuvattuna.
Tower pictured from a nearby park.

Otimme metron Eiffelin kupeesta kohti Jardin du Luxembourgia. Kävimme matkalla Franprixissä ostamassa lounasta ja jäätelöt. Suomalaisiin irtojäätelövalikoimiin tottuneena Keski-Eurooppa on ollut pettymys: supermarketeista ei tahdo löytyä yksittäisiä tuutteja tai puikkoja. Toisaalta herkullinen artesaanijäätelö on täällä yleensä paljon edullisempaa kuin Suomessa, joten sen suhteen en valita! Istuskelimme Jardin du Luxembourgin viereisessä pienemmässä puistossa lounaalla ja seurailimme ison porukan syntymäpäiväjuhlia, joita vietettiin ranskalaisittain tyypilliseen tapaan muodossa pique-nique eli piknikillä.

Omalla mansikalla tuunattu lähikaupan jäätelö - harvinaisuus.
A local supermarket's ice cream tuned with own strawberry.

Itse puisto oli täynnä viikonloppuaan viettäviä pariisilaisia. Paikalleen pultattujen penkkien sijaan alue oli täynnä liikuteltavia puutarhatuoleja. Ihmiset istuivat lukemassa, kirjoittamassa ja juttelemassa. Tuntui ihan kesältä! Puutarha pääsi tosin kunnon loistoonsa varmasti vasta myöhemmin keväällä. Puistosta suuntasimme klassisesti macaron-kahveille Laduréen kahvilaan. Vaikka kahden kahvin ja kahden macaronin hinnaksi tuli noin 15 €, kahvi oli hyvää, palvelu arvokasta ja tapasimme sattumalta hauskan suomalaisen pariskunnankin. Monnaie-alue, jolla kahvila sijaitsi oli vilkasta ja täynnä mukavan näköisiä kauppoja ja putiikkeja.

Kevätkukkia ja kävelyjä.
Spring flowers and walks.

Arvokas kahvihetki Laduréellä.
A precious moment of coffee at Ladurée.

Tarkoituksena oli kahvien jälkeen suunnata kohti Notre Damea ja Ile de la Citéä, mutta huomasimme molempien suosikkivaatekaupan Uniqlon olevan lähettyvillä. Koska kauppaa ei ole Suomessa, siellä upposi siis tovi, ja mukaan tarttui pitkään haluamani uusi trenssi ja uusi kevätbleiseri. Kello alkoi olla jo sen verran, ettemme enää ehtineet Notre Damen torniin. Ihastelimme kuitenkin Seinen vartta ja katedraalia sekä ulko- että sisäpuolelta. Kirkossa oli käynnissä messu, mutta turisteja päästettiin silti katsomaan sisätiloja. Notre Damelta kävelimme budjettimielessä Lidliin ostamaan piknik-eväitä seuraavaa päivää varten sekä matkaeväitä maanantaiseen bussiin. Ohitimme matkalla niin kaupungintalon kuin mielenkiintoisen näköisen rakennuksen, joka osoittautui taiteen monitoimitaloksi nimeltä La centre Pompidou. Söimme äärimmäisen herkullisen ja pariisilaisittain edullisen illallisen eräällä sivukadulla sijaitsevassa aasialaisessa ruokapaikassa.

Suuntasimme illan hämärtyessä takaisin kotiin. Punaviiniä, patonkia ja juustoa iltapalaksi.

Notre Dame.

Kaupungintalo eli Hotel de la Ville mainosti muutaman muun kohteen tapaan Pariisin pyrkimystä saada kaupunkiin olympialaiset vuonna 2024. Vastassa kisassa on Los Angeles.
The city hall, Hotel de la Ville, was advertising the city's bid to host the olympics in 2024. The opponent is Los Angeles.

Sunnuntai / Sunday

Sunnuntaina lähdimme kävelemään majapaikasta kohti valmiiksi katsastamaani kahvilaa Le Pain Quotidien, jossa söimme hyvin pariisilaisen aamupalan, joka koostui leipälajitelmasta, croissantista, tuorepuristetusta mehusta ja kahvista. Istuimme katuterassilla katsellen paikallisia, jotka tallustivat kotivaatteissaan patongit kainalossa leipomoista kotiin. Kaikki haukkailivat patonkejaan jo matkalla. Aamupalan syötyämme löysimme kivan pienen puiston, jonka penkille leiriydyimme; minä kirjoittamaan kirjeitä ja kortteja, Elias lukemaan ja torkkumaan. Ensimmäiset rusketusrajat (kelloraja) saatiin hankittua!

"Jokapäivänen leipä" tarjolla tästä kahvilasta.
"The daily bread" served from this cafe.

Hiilaripainotteinen aamupala paikalliseen tapaan.
A high-carb breakfast according to locals.

Olimme sopineet tapaavamme Eliaksen singaporelaisen vaihtarikaverin ja tämän kylässä olevan tyttöystävän iltapäivällä Sacré-Coeur-kirkolla. Kiipesimme portaat ylös kirkolle ja ihastelimme näkymiä. Olimme etukäteen etsineet sopivan piknik-paikan, joka löytyi pienestä puistosta kirkon takaa ja nimeltään Square Marcel Bleustein Blanchet. Puistosta oli hyvät näkymät kohti kirkkoa, mutta se oli paljon rauhallisempi kuin kirkon etuosan puisto, jossa lukuisat pariisilaiset ja turistit viettivät iltapäiväänsä. Illan hämärtyessä koitimme löytää sopivaa paikkaa katsoa auringonlaskua, mutta täydellistä paikkaa ei löytynyt. Suuntasimme kirkon lähistölle Montmartelle, ja sivummalta aluetta löysimme sopivan ravintolan, jonka terassilla istua iltaa pitkälle. Käytimme viimeiset metroliput kotimatkalla, ja ihastelimme kotimetroaseman viereistä Riemukaarta vielä viimeisen kerran.

Turistien oma pique-nique paikallisilla herkuilla.
The tourists' own pique-nique with some lovely local delicacies.

Kuuluisa Sacré-Coeur, joka on Pariisin kaltaiseen vanhaan kaupunkiin yllättävän uusi kirkko: se on avattu vuonna 1914.
The famous Sacré-Coeur, which is a relatively new church in an old city like Paris: the church was opened in 1914.

Sacré-Coeurilta oli upeat näkymät yli kaupungin.
The view above the city from Sacré-Coeur was magnificient.

Maanantai / Monday

Olimme varanneet kello 10 lähtevän Flixbusin. Matkalla bussille haimme mukaan tuoreen patongin. Bussi lähti hieman myöhässä, mutta pahin oli edessä. Ennen Ghentiä pidimme yhtäkkiä 45 minuutin tauon huoltoasemalla. Suomalaista huoltoasemakulttuuria arvostaa nyt paljon enemmän: ilmaiset vessat ja edullinen ruokakauppa eivät ole itsestäänselvyys täällä päin Eurooppaa. Tauon jälkeen lähdimme matkaan, mutta ongelmia alkoi tulla lähestyessämme Rotterdamia. Liikenne tuntui hidastuvan, sitten pysähtyi. Käännyimme lopulta seuraavasta liittymästä ja vaihdoimme suuntaa. Kuljettaja ei missään vaiheessa tiedottanut tilanteesta, joten päädyimme googlailemaan: onneksi Google Maps tiesi kertoa, että toinen Rotterdamiin etelästä johtavista kahdesta moottoritiestä oli jostakin syystä suljettu. Bussimme suuntasi muutaman muun sadan tai tuhannen auton kanssa siis toiselle, avoimelle, väylälle. Onneksi olimme ostaneet tarpeeksi eväitä bussiin, sillä matka venyi lopulta 8,5-tuntiseksi eli 2,5 tuntia alkuperäistä pidemmäksi. Eniten hermostutti seuraavan päivän tentti, mutta onneksi olin ottanut muistiinpanot mukaan. Pääsin kuitenkin illaksi kotiin Leideniin ja seuraavana päivänä tenttiin.

Pariisi oli aivan ihana kaupunki, ja lumosi äärimmäisen säännöllisellä ja taitavalla arkkitehtuurilla, viihtyisillä puistoilla ja vilkkaalla elämällä. Kaupungista näki parissa päivässä vain murto-osan, mutta onneksi Pariisi ei ole kaukana Suomestakaan. Kaiken kaikkian onnistunut viikonloppu, jonka jälkeisellä viikolla olevat kokeet menivät loppujen lopuksi oikein hyvin. Turvattomalta kaupunki ei sinänsä tuntunut, vaikka poliiseja partioikin kuuluisimpien nähtävyyksien edustoilla. Oli surullista lukea taas uutisia uudesta hyökkäyksestä Pariisissa. Se lisännee taas turvatoimia, vaikka koko maa onkin jo korkeimmassa hälytystilassa.

Koeviikko / Exam week

Etukäteen tenteissä pelotti eniten hollantilainen tiukka arvosteluasteikko, joka kulkee välillä 1-10, ja 6 on alin arvosana läpipääsyyn. Molemmat omat kokeeni koostuivat 40 monivalinnasta, jotka tehtiin optisille lomakkeille, ja lisäksi oli 4-5 avointa kysymystä alakohtineen. Yhden päivän ehdin jo elää shokissa toisen kokeeni feilaamisesta: onneksi kirjoitin professorille ihmettelevän viestin arvosanastani, sillä minulla oli tiedossa monivalinnoista saamani pisteet enkä voinut ymmärtää arvosanan perustetta. Pian (luultavasti jopa sähköpostini ansiosta?) julkaistiin onneksi uudet arvosanat, sillä lähes 10 muulla opiskelijalla oli myös ollut virheellinen arvosana, kun osaa tentistä ei jostakin syystä oltu huomioitu pisteiden laskennassa!

Näillä lukemisilla Suomessa olisi tosin tullut hyvinkin korkein arvosana eli 5, mutta Hollannissa hyvin harvoin annetaan skaalan yläpäätä eli arvosanoja 9 tai 10. Siispä sain itsekin hyvää keskitasoa olevat arvosanat yläskaalan alapuolelta. Tyytyväinen voi siis olla, eikä tarvitsee jännittää joutuvansa uusimaan ainakaan näitä kahta ensimmäisen jakson koetta! Lisäksi teen vain täällä minimimäärän vaihtoon tarvittavia opintopisteitä, joten toki kauhukuvissa näin jo menettäväni Erasmus+-tuen ahkerasta työstä huolimatta...

Tämän uuden jakson kesäkuussa oleviin kokeisiin ja omiin kykyihin on nyt taas enemmän luottoa. Psychology of Advertising on osoittautunut äärimmäisen mieleinkiintoiseksi ja käytännölliseksi kurssiksi, Psychology of Cross-Cultural Health & Illness ei ole vielä täysin napannut omaa innostustani, mutta toistaiseksi sitä on takana vasta kaksi luentoa.

Lotta

// BRIEFLY IN ENGLISH: Elias and I took a bus trip to Paris at the end of March, just before my first exams here. We stayed in an 8 m2 Air BnB apartment right around the corner from Triopmh d'Arc and Champs-Élysées. We admired the strict but talented architecture of the city, its lovely parks and a general lively feeling and lifestyle. We walked around a lot despite the long distances, admired Eiffel tower from various places, climbed on top of Triomph d'Arc, enjoyed classic Ladurée macarons with coffee, wandered in the city's many parks, had picnic by the Sacré-Coeur and ate lots of baguette and cheese. Lovely weekend with lovely warm weather - however, the bus back took us 2,5 hours longer than supposed. I was stressing out about the next day's exam, but luckily that and my other exam went well - at least in terms of Dutch academic grading, which is a lot stricter than in Finland! I am satisfied though that I passed both the courses from previous block with relatively good grades. It makes it easier to trust on my own knowledge also on this new block's courses.

Pääsiäiskuulumisia ja viikonloppu Belgiassa - Easter greetings and a Weekend in Belgium

Briefly in English below!

Vrolijk Pasen! Hyvää pääsiäistä! Puissa on lehtiä, narsissit ovat jo kukkineet ja välillä on saatu nauttia jopa kesälämpötiloista. Pääsiäinen sujui meillä rauhallisesti kaksistaan Leidenissä, sillä suurin osa molempien vaihtokavereista suuntasi käymään joko kotimaassaan tai sai perheen vierailulle tänne Hollantiin. Ehdittiin kuitenkin kokata juhlava ateria, käydä katsomassa leffassa Beauty and the Beast, joogata, lenkkeillä, opiskella, syödä suklaamunia, käydä pääsiäisbrunssilla ja kierrellä käsityöläismarkkinoilla. Nyt pääsiäisvapaiden vielä jatkuessa löytyi aikaa myös kirjoittaa lisää blogia. Tämän postauksen kirjoittamisen pariin palaamisesta muistuttivat viikonlopun aikana nauttimamme belgialaiset Gallerin suklaamunat, joita saimme lahjaksi "belgialaiselta isäntäperheeltämme". Palataan siis kuukausi kevättä (joka on muuten hollanniksi lente) taaksepäin Belgian matkamme pariin.

Saimme pääsiäistoivotukset Waagin pääsiäissunnuntain brunssilla.
We got Easter greetings at our Sunday's Easter Brunch at Waag.

Menomatka Belgiaan / On the way to Belgium

Belgian matkan tarkoituksena oli vierailla Uuden-Seelannin lukiovaihdon aikaisen belgialaisen ystävän Cécilen luona. Vaihto-ohjelmien parhaus tulee esiin tässä: vanhoja ystäviä voi käydä moikkaamassa eri puolilla maailmaa, kun aikaa vihdoin löytyy. Tämä oli jo onneksi toinen reunion vaihtomme jälkeen! Kun saimme sovittua sopivan viikonlopun, matkustimme Hollannin puolella junalla Maastrichtiin, josta heidän oli helppo poimia meidät kyytiin. Cécilen perhe asuu nimittäin Belgian ranskankielisellä alueella melko lähellä Hollannin (ja Saksan) rajaa, ja automatka Liègen provinssissa sijaitsevaan pieneen kotikylään kesti puolisen tuntia. Maan vaihtumista oli vaikea huomata muutoin, mutta Belgian puolella alkoi olla enemmän mäkiä ja kukkuloita. Hollantilaiset pyöräilijät kuulemma käyvät paljon treenilenkeillä Belgian puolella. Perhe sanoi käyvänsä usein Maastrichtissa shoppailemassa, sillä kaupat ovat erilaisia ja samalla he pitävät yllä hollannin kielen taitoaan. Perheen äidin luottokampaaja sijaitsee myös Maastrichtissa, joten rajanylitykset ovat luontevia. Emme vielä automatkalla vihreiden nummien halki tienneet, millainen hemmotteluviikonloppu hostperheemme luona oli luvassa.

Heti torstai-iltana pääsimme juusto-illallisen pariin. Kyllä, illalliseksi oli erilaisia juustoja patongin ja omenasiirapin sekä salaatin kera. Juustot olivat kaikki äärsimmäisen hyviä ja belgialainen perhe toki kehui omia juustojaan ranskalaisia juustoja makoisammiksi. Iloisen illallisen ja keskustelujen jälkeen annoimme omat pienet tuliaisemme: Fazerin sinistä, hollantilaista trendisuklaata Tony'siä ja Stroopwafeleita. Täydeksi yllätykseksemme he olivat myös ostaneet meille lahjakassin täyteen belgialaisia herkkuja (ja toruin Cécileä siitä, koska olin sanonut haluavani ostaa itse kyseisiä herkkuja). Kassissa oli Gallerin suklaamunia, Speculaas-keksejä (jotka hollantilaiset ovat omineet belgialaisilta), Chokotoffeeta, mustaherukan makuisia karkkitötsiä ja kaksi liegeläistä perinnehahmonukkea. Tämän lisäksi saimme myös kasan belgialaisia oluita, joista suuri osa on maailmalla hyvin tunnettuja.

Kaikki nämä juustot kuuluivat osaksi perinteistä belgialaista illallistamme.
All this cheese was part of our traditional Belgian dinner.

Päivä Brysselissä / A day in Brussels

Perjantaina Cécilen piti mennä työharjoitteluun, joten suuntasimme Eliaksen kanssa päiväksi Brysseliin. Hostperheemme heitti meidät aamulla lähikylään, joka oli ensimmäisiä pysäkkejä Brysselin junareitillä - saimme siis hyvät istumapaikat. Junamatka kesti 1,5 h ja kaikki maan sisäiset junamatkat maksavat n. 5-7 euroa, riippuen onko nuori vai aikuinen. Belgiassa junalla matkustaminen on siis edullista, vaikkakin hieman antiikkista! Joka asemalla on lipunmyyntikioski, josta lippuja saa ostettua. 10 kerran sarjalippuun kirjoitetaan vain kuulakärkeikynällä viivoille lähtöasema ja pääteasema sekä päivämäärä. That's it, sitten vain matkaan!

Brysseliin saapuessa nousimme heti aseman vieressä olevalle Mont des Artsille ja kävelimme kuninkaallisten palatsien ohi kohti Quartier Européeniä eli Euroopan parlamentin rakennuksia. Euroopan nuorten parlamentin aktiiveina EU:n pääkaupungissa koitimme spontaanisti mennä parlamentin istuntosalikierrokselle, mutta Elias oli jättänyt passinsa majapaikkaamme, joten pääsy ei onnistunut ilman henkilöllisyystodistusta. Brysselissä valvonta oli muutenkin tarkkaa: terrori-iskusta oli kulunut melkein vuosi ja kaduilla partioi paljon sotilaita ja ajoittain sotilasajoneuvoja. Kulman takana saattoi yhtäkkiä odottaa rynnäkkökivääriä kantava sotilas, mutta eniten heitä partioi hallintorakennusten ja keskeisten nähtävyyksien luona. Vaikka sotilaat tietysti koittavat luoda turvallisuuden tunnetta, olo tuntui osin turvattomalta heidän läsnäolonsa takia.

Näkymää Mont des Artsilta.
The view from Mont des Arts.

Vaikka emme päässeetkään Euroopan parlamentin istuntosalikäynnille, vierailimme Parlamentariumissa eli vierailukeskuksessa, jossa saimme tietysti EU-maiseen tapaan näyttelyjen ääniopastukset omalla äidinkielellämme omista audiolaitteista! Parlamenttialueelta lähdimme kävelemään kohti keskustaa ja kävimme matkalla lounaalla Matongen alueella, josta löytyi sattumalta kivoja lounasravintoloita. 11 eurolla saimme hitaan kahden ruokalajin lounaan: alkusalaatin, jossa oli pehmeää vuohenjuustoa sekä herkulliset lohiannokset bearnaisekastikkeella.

Parlamentarium, Euroopan parlamentin vierailukeskus.
Parlamentarium, the visitor centre of the European Parliament.

Saimme ihailla EU:n saamaa Nobelin rauhanpalkintoa.
We admired the Nobel peace prize awarded for EU.

Näkymää parlamenttirakennusten lomasta.
A view by the parliamentary buildings.

Lounaalta jatkoimme matkaa alkuperäiseen suuntaan: kohti Palais de Justicea, joka sijaitsee korkealla mäellä, ja jonka luota oli hienot näkymät yli kaupungin kattojen. Hetken maisemia ihailtuamme laskeuduimme mäeltä julkisella hissillä. Kävelimme kohti toria nimeltä Place de Jeau Belle, mutta markkinat olivat jo loppuneet. Sen sijaan torilla oli lähinnä roskaa ja lokkeja.

Näkymä Palais de Justicelta yli kaupungin.
The view from Palais de Justice over the city.

Myös aurinko pilkisteli Bryssel-päivämme aikana.
We were also able to enjoy some rays of sunshine on our Brussels day.

Viimein aloimme taas lähestyä keskustaa, jonne olimme aamulla junalla saapuneet. Manneken Pis yllätti pienellä koollaan. Se oli puettu hauskasti valkoiseen ja vihreään, sillä irlantilainen St. Patrick's Day lähestyi. Manneken Pisin luona söimme belgialaista vohvelia - hinnat olivat yllättävän hyvät turistialueeksi. Manneken Pisiltä kävelimme Grand Placelle ihmettelemään hienoja kullattuja rakennuksia. Kävimme vielä ihailemassa St. Catherinen kirkkoa ja etsimässä Eliakselle kenkiä, mutta kauppa oli järkyttävän ruuhkainen ja väsymys alkoi jo painaa tuntien kävelyn jäljiltä. Emme käyttäneet Brysselissä siis ollenkaan julkista liikennettä, paitsi hissiä alas näköalapaikalta. Iltapäivä päättyi kuuluisaan Delirium Caféhen, jonka valikoimissa on yli tuhat olutta, mukaan lukien omaa brändiä Deliriumia. Ostimme paluumatkalle junaan evääksi takeway-kahvit ja belgialaisia tryffeleitä!

Me ja hän.
Us and him.

Vohveleita myynnissä Manneken Pisin luona. Kuvassa siis feikkipatsas...
Waffels being sold by the Manneken Pis. So the statue in the picture is fake...

St. Catherinen kirkko. St. Catherine church.

Vain Belgiassa olutta voi ostaa metreittäin...
Only in Belgium beer can be bought by meters...

Brysselissä oli kiva käydä, sillä en usko että sinne välttämättä suuntaan kaupunkilomalle ainakaan lähivuosina. Kaupungista jäi kuitenkin kireä ja harmaa tunnelma, varmasti osin sotilaiden takia. Euroopan hallintopääkaupungissa nähtävää kuitenkin riitti ja varmasti olisi riittänyt enemmänkin. Päivä kuitenkin kiteytti hyvin kaupungin tunnelman ja päänähtävyydet. Hauska on myös miettiä, kuinka paljon EU-duuneissa olevia suomalaisiakin kaupungissa asuu. Illallisen jälkeen "kotona" ulkoilimme kotikylän pieneen keskustaan paikalliseen pubiin.

Päivä Liègessä, kolmen maan rajapyykki ja pienpanimovierailu / A day in Liège, three countries' border and a visit to microbrewery

Heräsimme lauantaina taas aikaisin ehtiäksemme nähdä mahdollisimman paljon. Menimme provinssin pääkaupunkiin Liègeen kaupunkiin junalla, sillä kuulemma parkkeeraus olisi muodostunut ongelmaksi. Kaupunki on ollut paikallaan jo keskiaikojen alusta asti. Ihailimme hiljaisen kaupungin vanhoja rakennuksia, paikallisen leipomon herkkuja, kiipesimme tihkusateessa kapeita keskiaikaisia portaita mäelle, josta olisi nähnyt yli koko kaupungin - nyt sumu tosin rajoitti näkymää. Tunnelma muistutti jotenkin Porvoota! Liègestä jäi hieman haikea ja melankolinen kuva - ehkä eniten harmaan sään takia. Toisaalta sympatisoin kaupunkia paljon, sillä mielikuvissa painoivat myös perheen kertomukset Liègen hiili- ja terästeollisuuden alamäistä ja niitä seuranneesta laajasta työttömyydestä. Tilanne on onneksi parantunut hiukan pahimmista ajoista. Söimme lounasta Exkissä, joka on belgialainen trendiruokaketju erityisesti take away-ruoan suhteen. Se on valloittanut markkinoita muun muassa jenkeissä. Jälkiruoaksi maistelimme liegeläistä vohvelia, joka oli tietysti erilainen (ja luonnollisesti parempi) kuin brysseliläinen vohveli.

Liège on vanha keskiaikainen kaupunki.
Liége is an old medieval town.

Ihana paikallisoppaamme Cécile ihailemassa sumuista Liègen kaupunki.
Our lovely local guide Cécile admiring the foggy city of Liége.

Liégeläinen vohveli. Maistui paremmalta kuin Brysselin. Enemmän vaniljaa.
A waffel from Liége. Tasted better than the one from Brussels. More vanilla in this one!

Modernimpaa Liégeä.
Some more modern Liége.

Lähdimme takaisin kotikylään ajoissa iltapäivällä. Sieltä ajoimme kolmen maan eli Belgian, Hollannin ja Saksan rajapyykille, joka on myös Hollannin korkein kohta! Valitettavasti sää oli kamala, vettä satoi vaakasuoraan. Hyviä näkymiä eri puolille maita ei siis saanut. Paikka oli silti hauska ja käymisen arvoinen. Kolmen maan rajapyykiltä suuntasimme (ensin hieman eksyen) kohti panimovierailua, jonka Cécilen vanhemmat olivat meille varanneet. He myös liittyivät seuraamme ja saimme Cécilen tulkkaaman selostuksen oluen valmistuksesta ja pari maisteluolutta. Panimo ei suinkaan ollut äärimmäisen vanha ja perinteikäs, vaan vasta muutamia vuosia sitten perustettu. Panimolta olisi voinut myös tilata itse suunnitellun olutmaun, jonka valmistukseen olisi uponnut lukuisia kuukausia oikean maun saavuttamiseksi. Ostimme muutamia erikoisoluita maisteltavaksi juhlavampiin tilanteisiin ja ajoimme kotiin nauttimaan viimeisestä illallisesta ihanan hostperheemme kanssa.

Kävimme Alankomaiden korkeimmalla kohdalla.
We visited the highest point of the Netherlands.

Kurjasta säästä huolimatta meillä (ainakin Eliaksella) oli hauskaa kolmen maan rajapyykillä.
Despite the bad weather we (at least Elias) had fun at the three countries' border.

Vierailemamme pienpanimon nimi oli Grain d'orge.
The microbrewery we visited was called Grain d'orge.

Kierroksen jälkeen pääsimme tietysti myös maistelemaan paikallista olutta.
After the tour in the brewery we were naturally treated with some local beer tasting.

Viikonloppu oli tiukka paketti uusia paikkoja ja nähtävyyksiä sekä tärkeää aikaa hyvän ystävän kanssa. Belgiassa on paljon nähtävää, ja nyt seikkailimme lähinnä ranskankielisessä Valloniassa. Vielä kiinnostaisi vierailla Antwerpenissä (vain 1,5 h Rotterdamista halvalla Flixbusilla), Ghentissä sekä Bruggessä, joka on kuulemani mukaan henkeäsalpaavan kaunis vanha kaupunki. Suosittelen toki kaikille Keski-Euroopassa matkaaville visiittiä Belgian puolelle sen kaupunkien, maaseudun, ruokakulttuurin ja ystävällisten ihmisten vuoksi! Kotimatkalla vietimme päivän Utrechtissä, koska miksipä ei - jouduimme kuitenkin vaihtamaan siellä junaa. Utrechtin tarinoita luvassa kuitenkin myöhemmin!

Lotta

// BRIEFLY IN ENGLISH: Elias and I took a weekend trip to Belgium to visit my exchange friend Cécile from the NZ year. We enjoyed a lovely weekend with our local "host family" providing us delicious treats and taking us to inspiring places. On Friday Elias and I took a train to Brussels, which costs only 5-7 euros one way. The day consisted of a lot of walking amongst the few soldiers on the city's streets. On Saturday Cécile took us to see the capital of her province, Liège, the point of three countries' border and finally on a tour on a local microbrewery. Sadly the weather was rainy, but luckily we had lots of nice activities despite of it. There are still a lot of places I would love to see in that country though, such as Antwerpen, Ghent and Bruges - if you are travelling in central Europe I definitely recommend a visit to Belgium for all of its different cities, countryside, cuisine and friendly people!