Suomi Hollannissa - Finland in the Netherlands

Briefly in English at the end!

Suomalaisyhteisö

Kotimaa on sen verran lähellä, että Hollannistakin löytyy paljon suomalaisia ympäri maata. Tälle porukalle on oma Facebook-yhteisönsä, johon myös itse liityin ja josta löysin muun muassa tilapäisen asunnon ajalle ennen kuin oma vuokrasopimukseni alkoi! Apua tarjottiin enemmän kuin ikinä osasin odottaa. Ryhmässä kysellään vinkkejä hollantilaisen yhteiskunnan kiemuroihin tai jaetaan vinkkejä suomalaisten tuotteiden löytämiseen sekä postaillaan hauskoja juttuja suomalaisesta tai hollantilaisesta kulttuurista. Leidenin yliopistossa meitä on muutama suomalaisvaihtari, jonka lisäksi täällä opiskelee muutamia suomalaisia koko tutkintoa. Harvemmin Leidenin kaduilla kuitenkaan suomea kuulee! Kerran junassa matkalla Amsterdamiin kuulin kahden tädin puhuvan suomea, mutta tietysti kainona suomalaisena en tunkenut keskustelun väliin ilmoittamaan omasta suomalaisuudestani…

Suomi Hollannissa - kotimaasta saapuneen kortin muodossa.
Finland in the Netherlands - in the form of a postcard from home country.

Suomalaiset tuotteet

Yllätyksekseni löysin lähikaupasta suomalaisia hapankorppuja. Hamstrasin niitä heti kotiin monta pakettia. Ruisleipää täältä ei valitettavasti löydy, mutta se on tilauslistalla Suomesta tulevilta vierailijoilta. REALin tapaista siemenleipää olen ostanut välillä. Hollantilaiset syövät salmiakkia, mutta osa niistä on maultaan lempeämpiä kuin vastaava suomalainen makeinen. Pandan lakua löytyy joistakin erikoiskaupoista. Iittalan tuotteita ja myymälöitä näkee täällä yllättävän paljon. Ylipäätään skandinaavinen design on täällä Keski-Euroopassakin suosittua. Jopa leideniläisen sisustustavarakaupan ikkunassa näki tuttuja Octo- ja Secto-designvalaisimia. Amsterdamissa on eniten skandinaavisia kauppoja ja kahviloita, joista usein jaetaan tietoa Facebook-ryhmässä. Jos koti-ikävä iskee, aion käydä lievittämässä sitä pohjoismaisessa Scandinavian Embassy -kahvilassa tai A Piece of Finlandissa, joka myy suomalaisia tuotteita ja toimii myös kahvilana!

Merimieskirkko Rotterdamissa

Rotterdamissa sijaitsee Finsehuis eli Suomen merimieskirkko Hollannissa. Merimieskirkot on aikanaan perustettu palvelemaan nimenomaan pitkään koti-Suomesta poissa olevia merenkulkijoita, ja niin ne myös tekevät osin edelleen. Varsinkin Rotterdamissa merenkulku on erittäin keskeinen kohde, sillä Euroopan suurin satama sijaitsee siellä. Rotterdamin Merimieskirkolla on pari vuotta sitten uusitut tilat pari kilometriä Rotterdamin keskustasta. Vanha ja arvokas talo on aikanaan kuulunut hollantilaisille Suomen ystäville, ja toiminut kyseisen yhdistyksen aktiivin kotitalona, joka lahjoitetiin myöhemmin Merimieskirkolle.

Finse Huis eli Suomen Merimieskikko Hollannissa sijaitsee Rotterdamissa.
Finse Huis, the Finnish seamen's church in Rotterdam.

Kävimme Eliaksen kanssa Merimieskirkolla helmikuisena lauantai-iltana. Ulkona oli kyltti ”Cafeteria Open”, mutta meidän tuli soittaa ovikelloa päästäksemme sisään. Valoisat ja vaaleat tilat toivat heti kotoisan tunnun. Joimme suodatinkahvit Iittalan Teema-mukeista ja söimme karjalanpiirakan ja korvapuustin. Fiilistelimme Suomea istuessamme Artekin tuoleilla ja kuunnellessamme Koffia nauttivien rekkamiesten juttuja. Talon toiminnanohjaaja tuli myös esittäytymään meille kuikuillessamme ympäriinsä. Hän kertoi hieman talosta ja sen toiminnasta. Takapihan puutarhassa on esimerkiksi vuokrattava sauna!

Mm, suomalaista suodatinkahvia, karjalanpiirakkaa ja korvapuustia.
Mm, Finnish filter coffee, Karelian pasty (traditional savoury pasty) and cinnamon roll.

 Näkymä kahviosta kohti Suomi-kaupan kulmausta.
The view from the cafeteria to the corner of the Finnish product shop.

Yläkerrassa oli majoitustiloja sekä suomenkielinen itsepalvelukirjasto, joka toimi periaatteella ”lainaa mitä haluat, kunhan tuot sen joskus takaisin”. Merimieskirkolla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, lasten kerhoja ja kerran kuussa messu. Tiloja voi vuokrata ja kirkon Suomi-kaupasta voi tilata kuljetuspalveluna tuotteita rahtilaivoille ja kuljetuksen maihin vaikka saunomaan. Suomi-tuotteet olivat melko kalliita, enkä raaskinut laittaa viittä euroa Fazerin siniseen. Toki korkeat hinnat ovat ymmärrettäviä esimerkiksi kuljetuskustannusten takia. Pala Suomea keskellä Rotterdamia oli toki ilahduttava ja sympaattinen kokemus!

http://hollanti.merimieskirkko.fi/

Tutkimassa itsepalvelukirjaston hyllyjä. Emme tosin lainanneet mitään.
Exploring the self-service (Finnish) library. We didn't borrow anything, though.

Postia kotimaasta

Onneksi Fazerin sinisen himoa ja lempisuklaan puutetta ei tarvinnut potea kauaa, kun sain helmikuun lopussa lähes nelikiloisen paketin suvun naisilta. Äiti, täti ja mummi olivat koonnet parhaansa mukaan mitä ihanimpia herkkuja ja lahjoja ilahduttamaan kevättäni. Hymyilin koko aamupäivän paketin noutamisen jälkeen. Uskokaa tai älkää, mutta herkkuja on vieläkin jäljellä! Paketin noutaminen oli myös oma prosessinsa, sillä sain postilaatikkooni ensin ilmoituksen siitä, että he olivat yrittäneet toimittaa pakettia. Tiesin, ettei seuraava tarjottu toimitusajankohta kävisi, sillä olisin silloin Amsterdamissa. Lapun koodilla onnistuin onneksi seikkailemaan Post NL:n hollanninkielisillä sivuilla sillä lopputuloksella, että sain lopulta noudettua paketin itse lähikaupasta. Huh! Paketti tuli tänne Suomesta vain muutamassa päivässä. Samoin postikortit kulkevat nopeasti, mutta välillä niillä saattaa silti mennä koko viikko. Kansainvälinen postimerkki maksaa täällä 1,33€ ja sillä kulkee kirje niin Suomeen kuin Uuteen-Seelantiin. Yli 20 g kirjeet tosin tarvitsevat kaksi postimerkkiä. Postimerkkejä saa ostettua esimerkiksi ruokakauppojen infotiskeiltä ja kirjakaupoista. Ilahduttavinta on se tunne, kun avaa postilaatikon ja näkee siellä kortin tai kirjeen. Silloin tietää, että tärkeät ihmiset kotimaassa muistavat oman olemassaolon ulkomaillakin.

Lähes neljä kiloa rakkautta Suomesta.
Almost four kilos of love from Finland.

Koti-ikävä

Luonnollisena osana monien vaihtoon kuuluu myös koti-ikävä. Sen tuntua on ollut lähinnä silloin, kun Suomessa tapahtuu jotakin, josta ei haluaisi jäädä paitsi, kuten kotikaupungin harvinaiset MM-kisat tai ainejärjestön kerran viidessä vuodessa järjestettävät vuosijuhlat. Koti-ikävän ei tarvitse olla raastavaa paniikkia, vaan itse olen kokenut sen satunnaisena kaipuuna tai haikeutena. Välillä kaipaa ruisleipää, välillä omaa isoa keittiötä ja välillä omia arkirutiineja. Puoli vuotta on kuitenkin lyhyt aika ja nyt ollaan jo melkein puolessa välissä! Aika rientää sen verran nopeasti, että lähinnä olen nyt keskitynyt nauttimaan pienistä hetkistä täällä, kun niitä tietää olevan vain rajallinen määrä. Loppujen lopuksi sen mitä vaihdosta saa ylittää usein moninkertaisesti ne asiat, joista ajattelee jääneensä sinä aikana paitsi. En katunut hetkeäkään, että vietin lukiossa vuoden ulkomailla vaikka jäinkin kavereista vuodella opinnoissa jälkeen. Vuosi oli yksi elämyksellisimpiä kokemuksia, joita olen koskaan kokenut. En kadu nytkään päätöstäni lähteä tänne, enkä tällä kertaa jää edes opinnoissa jälkeen, hah! Täytyy vain olla äärimmäisen kiitollinen siitä, että on saanut mahdollisuuden viettää puoli vuotta uudessa, ihastuttavassa ympäristössä mukavien ihmisten keskellä. Suomessa ehtii taas viettää yllin kyllin aikaa tämänkin kevään jälkeen ja kokea vaikka mitä kivoja tapahtumia!

Lotta

BRIEFLY IN ENGLISH: This post concentrated on the theme "Finland in the Netherlands" and included topics such as the Finnish community and its Facebook group, Finnish products, The Finnish Seamen's church in Rotterdam, mail from home and homesickness. Concerning the last theme, I have not felt pressuring homesickness - some feelings I have had have been more of longing to be in Finland mainly when something exciting or important happens and you feel like you miss it. All in all, this exchange is only half a year and the outcomes and experiences outweigh the things you think you have missed back at home. I never regretted going on exchange the first time in high school and I definitely don't regret coming here either! Now it is just a matter of enjoying the little things in everyday life here as there isn't that much time left after all.