Maastricht

Briefly in English at the end!

Terveisiä Leidenistä!

Uuteen kotikaupunkiin on nyt vihdoin asettauduttu, vaikka majapaikka on edelleen väliaikainen. Oman kodin saan vihdoin ensi viikolla. Ensimmäinen viikko Leidenissä on kulunut International Student Networkin (ISN) orientaatioviikon parissa. Viikko on ollut sen verran hektinen ja tapahtumarikas, etten ole vielä ehtinyt kirjoittaa siitä. Tässä kuitenkin kuulumisia viime viikon Maastrichtin reissulta!

Maastricht on yksi Hollannin vanhimpia kaupunkeja, ja se sijaitsee Etelä-Hollannissa hassussa maantieteellisessä pussukassa Belgian ja Saksan välissä. Kaupungin läpi virtaa Maas-joki, josta myös kaupunki on aikanaan saanut nimensä. Junamatka Rotterdamista Maastrichtiin kesti hieman yli 2,5 tuntia, ja junaa piti ratatöiden takia vaihtaa Utrechtissä. Paikalliset identifioituvat hyvin vahvasti limburgilaisiksi (Limburgin maakunta), ja kokevat ehkä tulleensa joskus unohdetuiksi ollessaan niin erillään muusta valtakunnasta. Aikanaan sekä belgialaiset että saksalaiset ovat kävelleet kaupungin yli. Limburg on katolista aluetta, kun taas Pohjois-Hollanti on enemmän protestanttista, vaikkakin hollantilainen yhteiskunta tuntuu melko sekularisoituneelta.

Maas-joki virtaa kaupungin halki.
The river Meuse (Maas in Dutch) flows through the city.

Myös Euroopan Unionin syntypaikkana tunnettu Maastricht on vain noin Lahden kokoinen kylä, mutta vilkas keskusta-alueeltaan. Hyvin iso osa kaupungin asukkaista on nimittäin opiskelijoita, joista iso osa vieläpä ulkomaalaisia. Kaupungissa opiskelee myös hyviä ystäviäni sekä moni puolituttu tyyppi. Maastrichtin yliopisto ja sen koulutusohjelmat erityisesti kansainvälisen lain tai Eurooppa-opintojen (European Studies) osalta ovat suosittuja, varsinkin omissa kaveripiireissä. Maastrichtin kansainvälisessä ilmapiirissä kiteytyy myös vahvasti keski-eurooppalaisuus ja lyhyet välimatkat: alle tunnissa itään tai länteen olet joko Saksassa tai Belgiassa.

Maastrichtin värit ovat punainen ja valkoinen: punaisessa lipussa on valkoinen tähti.
The colours of Maastricht are red and white: the red flag has a white star on it.

Maastrichtin keskustassa liikkuu parhaiten kävellen tai pyörällä – tosiaan, pyörät kuuluvat eittämättä hyvin vahvasti hollantilaiseen kulttuuriin. Lähes kaikilla on oma fiets eli pyörä (usein kaikilla on mummomallinen pyörä), jolla liikutaan katujen pyöräkastoilla tai oikeastaan missä vaan jos erillisiä kaistoja ei ole. Omia linjoja ja kaistoja tuntuu silti olevan lähes joka puolella, eli pyöräilyä tuetaan vahvasti myös infrastruktuurin puolesta. Pyöräilijöille saattaa olla myös omia liikennesääntöjä, kuten asfalttiin maalattuja varoituskolmioita. Kaverit vitsailivat, että liikenteessä arvojärjestys on pyörä, auto, jalankulkija. Autoilijat antavat kuitenkin hyvin tietä jalankulkijoille, joten en tiedä onko tuo järjestys aivan totta! Maastrichtiin mennessä olin itse toistaiseksi vasta tyytynyt kävelyyn – tosin pyörän tarakalle pääsin viilettämään katuja. Kypärää ei käytetä, mutta lamppu on iltaisin pakollinen. Kyytsäyskin on sallittua lähes miten päin vaan.

Monet käytössä olevat pyörät ovat jo elämää nähneitä, sillä uuden pyörän riski tulla varastetuksi on huomattavasti suurempi. Etukori helpottaa tavaroiden kuljettamista. Kuvassa oleva pyörä ei ole täysin mummomalli!
Many of the bikes that are in use are often rather old, as having a new bike increases the risk of it getting stolen. The front basket makes it easy to travel with goods. The bike in the picture is not the most typical "grandma bike".

Maastrichtissa seikkalin ensimmäisenä päivänä yksin. Tutustuttuani keskusta-alueeseen päädyin kirjoittamaan kevään bucket listiä ja viimeisiä järjestösähköposteja pieneen kahvilaan Maastrichtin toisen keskustorin, Marktin, laidalle. Toinen keskustori on nimeltään Vrijthof. Seuraavan päivän kävelykierrokselle sain kaverin, ja kiertelimme aurinkoisessa pakkassäässä pari tuntia Maastrichtin historiallisia kohteita, kuten kirkkoja sekä kävelimme pitkin kaupunginmuuria, söpöjä katuja ja aukioita. Tunnelmallisia sisustustavarakauppoja ei tietysti unohdettu, HEMA:n, Blokkerin ja Dille & Kamillen rinnalle nousi paikallinen Festen. Maastrichtissa 

Markt, toinen kaupungin isoista toreista.
Markt, one of the two big squares in the town.

Vanhaan kirkkoon on perustettu kirjakauppa nimeltä Boekhandeln Dominicanen.
There is a bookstore called Boekhandeln Dominicanen in an old church.

Lounaaksi söimme paikallisen pubin edullista ranskalaista sipulikeittoa höystettynä belgialaisella oluella. Jälkkäriksi löysin upean Dutch macaronin! Yhtenä kulinaarisena herkkuna ranskalaiset majoneesilla (friet met mayo) tulivat myös matkan aikana tutuksi, vaikka olen itse silti ketsuppifani. Loppuviikon nukuin pitkiä yöunia, kirjoittelin Hollanti-päiväkirjaa ja blogipostauksia, vaeltelin hieman lisää kaupungin kaduilla ja putiikeissa sekä vierailin museoissa.

Ranskalaista sipulikeittoa ja belgialaista olutta.
French onion soup and Belgian beer.

Hollantilainen macaron!
Dutch macaron!

Isäni maksoi joululahjaksi Hollannin museokortin, joka on voimassa vuoden ja käy sisäänpääsynä yli 400 museoon. Kortti maksaa itsensä melko nopeasti takaisin (hinta 60 €), varsinkin jos aikoo kierrellä Amsterdamin monissa museoissa. Pääsin käyttämään sitä ensimmäisen kerran Maastrichtissa, jossa kävin kahdessa nykytaidenäyttelyssä. Museum aan het Vritjof toisen keskustorin laidalla oli hieman pettymys, ja olin ainoa kiertelijä keskiviikkopäivällä. Marres-kulttuurikeskus sen sijaan oli sitäkin mielenkiintoisempi, jossa vierähti helposti aikaa yli tunti. Molemmat museot olivat melko pieniä, mutta jälkimmäisessä riitti ihmeteltävää taiteen parissa, joka mahdollisti muun muassa postikorttien lähettämisen taiteilijan piikkiin osana taideteosta.

Kulttuurikeskus Marres esitteli nuorten nykytaiteilijoiden teoksia.
The Culture Center Marres presented the work of young contemporary artists.

Tämä kirja oli toiminut inspiraation lähteenä yhdelle taiteilijoista.
This book had inspired the work of one of the artists.

Ikioma paikallisopas Tim.
My very own local guide Tim.

Paikallisista suomalaiskavereista on ollut hurjasti apua uuteen maahan asettuessa. Oli se sitten katon tarjoamista pään päälle, viihdyttäviä tee- tai viinihetkiä, käytännön Hollanti-vinkkien jakamista tai monen tunnin kaupunkikierrosta, saa vain olla kiitollinen erityisesti ihanille Timille ja Philipalle heidän vieraanvaraisuudestaan. Tervetuloa myös Leideniin, etelän kaverit!

Lotta

// BRIEFLY IN ENGLISH: Greetings from Leiden! I have finally settled in my new home town, still in a temporary home, though. I have spent the past week at International Student Network's (ISN) Orientation Week Leiden. The week has been extremely busy but amazing, and I haven't had the time to write about it yet. This post is about my trip to Maastricht last week. Maastricht is a little town of 100 000 inhabitants in the south of the Netherlands, between Germany and Belgium. I spent a week there staying with my Finnish friends, who study their whole degrees there. My days consisted of wandering around the city in crispy and chilly weather, admiring cute boutiques, having coffee, journaling, visiting art exhibitions & having long night sleeps.